Hossassa kinastellaan metsänhoidosta

SUOMUSSALMI-HOSSA (MT)

Matkailuyrittäjien ja metsähallituksen käsitykset siitä, miten retkeilyalueen metsää pitäisi hoitaa ja kuka ketäkin rahoittaa, törmäsivät ja iskivät välillä kipinääkin Hossassa tiistaina. Puitavana oli Hossan retkeilyalueen hoito ja käyttö seuraavien 10–15 vuoden aikana.

Hossa on yksi Suomen parhaista retkikohteista, pari vuotta sitten parhaaksikin valittu. Aluetta sanotaan myös Suomussalmen matkailun veturiksi. Viime vuonna siellä kirjattiin 50 000 kävijää.

Matkailuyrittäjä Irene Paasovaara kehotti metsähallitusta pidättymään hakkuista retkeilyalueella. Jos jotakin vielä tehdään, se on tehtävä mieluimmin käsin kuin konetyönä.

Antti Kela arvioi poimintahakkuiden jälkiä Seipiniemessä eikä pitänyt niitä pahoina.

”Tiuha kuusikko ei ole retkeilijälle mieleinen kohde.”

Kela vaati metsänhoidolle ymmärtämystä myös sen vuoksi, että ”se tämän muun lystin kuitenkin maksaa”.

Paasovaaran mielestä rahaa tulee hakkuista kovin vähän verrattuna matkailutuloihin.

Tiimiesimies Heikki Juntunen laski päässään ”epävirallisen” luvun metsähakkuiden tuotoille. Hänen mukaansa kantorahatuloja oli kertynyt muutamassa vuodessa miljoona euroa.

Juntusen laskelma ei vakuuttanut kaikkia. Jorma Sipilän mukaan metsänhakkuun hyöty ei jää Hossaan. Matkailuraha sen sijaan jää.

Juntusen mukaan työtä ja toimeentuloa saavat niin korjaajat kuin kuljettajat ja monet muut. Kantoraha moninkertaistuu, kun puu jalostetaan ja tuotteet myydään.

Suunnittelupäällikkö Hannu Tolonen vakuutti, että virkistyskäyttö on retkeilyalueella tärkeintä ja metsänhoito sille alisteista. Retkeilyalue ei kuitenkaan ole luonnonsuojelualue. Ne kohteet, joilla ei ole erityistä suojeltavaa, ovat periaatteessa metsätalouden käytössä.

Luonnonsuojelubiologi Ilkka Immonen sanoi, että kohteet selvitetään tarkkaan, jotta vahingoilta vältyttäisiin.

Ari Väisänen Hossasta kummeksui, miten on varaa jättää myrskyn kaatamat puut metsään, jos ei ole varaa jättää pytyssä olevia kasvamaan. Syyksi paljastui luonnonsuojelulaki, joka kieltää kaiken puun korjuun suojelualueelta.

Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piirin puheenjohtaja Timo Säkkinen kummeksui, miksi 160 000 metsästäjän järjestöä ei ole kutsuttu mukaan suunnittelua ohjaavaan yhteistyöryhmään. Metsästys on myös matkailulle tärkeää.

Kalastusta Hossassa on harjoitettu ”aina”. Alueen kirkkaat järvet tarjoavat hyvät mahdollisuudet myös ”villin kalan” kasvulle. Sen arvostus nousee matkailijoiden keskuudessa, suunnittelija Pasi Korhonen uskoi.

Pasi Kemppainen Selkoskylästä sanoi Hossan matikkavesiä universumin parhaiksi.

Olavi Pyykkönen oli huolissaan rakenteiden ja kävelysiltojen lahoamisesta. Ne olisi korjattava ennen kuin vahinkoja sattuu.

Myös Säkkinen kehotti pitämään rakenteet kunnossa. Ne ohjaavat kulkijoita väylille ja vähentävät muun luonnon kulumista.

JOUKO RÖNKKÖ

Avaa artikkelin PDF