Lapin hirvilupien määrä kasvoi neljänneksellä – Valkohäntäpeuran lupia ennätysmäärä Varsinais-Suomeen
Hirvieläinten metsästämisellä säädellään kantojen kokoa ja ennaltaehkäistään eläinten aiheuttamia vahinkoja, kuten kolareja.
Nuori uroshirvi laidunsi pari viikkoa sitten Naantalin pikatien viereisellä pellolla. Kuva: Urpo LehtimäkiSuomen riistakeskus on julkaissut heinäkuun aikana toiminta-alueittain tietoja tulevan metsästyskauden 2018–2019 hirven ja valkohäntäpeuran pyyntiluvista.
Hirvilupien avulla säädellään alueellisten hirvikantojen kokoa ja rakennetta sekä ehkäistään eläinten aiheuttamia vahinkoja, kuten kolareita ja taimikkotuhoja.
Suomen metsäkeskuksen mukaan viime vuonna metsätalouden hirvivahinkokorvauksia maksettiin maanomistajille noin 1,4 miljoonaa euroa ja toissa vuonna 0,5 miljoonaa euroa.
Hirvilupien määrä kasvoi eniten Lapissa, jonne myönnettiin lähes 12 000 pyyntilupaa. Lupamäärä kasvoi 27 prosentilla edellisvuodesta.
Myös Pohjois-Hämeen alueen pyyntilupamäärät kasvoivat noin 15 prosentilla sekä hirvellä että valkohäntäpeuralla. Oulun hirvitalousalueelle lupia myönnettiin hieman enemmän kuin viime vuonna.
Pyyntilupien määrät puuttuvat vielä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueelta sekä Satakunnasta, Uudeltamaalta, Kaakkois-Suomesta ja Etelä-Hämeestä.
Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla on mahdollista kaataa joko yksi aikuinen tai kaksi vasaa.
Hirvilupien määrä pysyi Keski-Suomessa lähes samalla tasolla kuin viime vuonna.
Pohjois-Karjalassa lupien määrä laski hieman, ja hirvikanta pyritään saamaan uudelleen metsästyskelpoiseksi karhukannan säätelyn avulla.
Kainuuseen pyyntilupia myönnettiin niin ikään viime vuotta vähemmän. Suomen riistakeskuksen mukaan hirvikanta kuitenkin pieneni selvästi viime syksynä, ja tulee edelleen pienenemään jonkin verran myös tulevana kautena.
Etelä-Savossa hirvilupien määrä pysyi suurin piirtein edellisvuoden tasolla, kun taas Pohjois-Savossa lupamäärä väheni reilulla 10 prosentilla.
Rannikko-Pohjanmaalle ja Pohjois-Hämeeseen hirvilupia myönnettiin molempiin reilut 2 000 kappaletta.
Varsinais-Suomen alueen metsästäjät hakivat ennätysmäärän valkohäntäpeuran lupia.
Yhteensä lupia myönnettiin Varsinais-Suomeen tulevalle metsästyskaudelle yli 12 000, ja lupamäärä kasvoi edellisvuodesta 22 prosenttia. Sen sijaan alueen hirviluvat vähentyivät hieman.
Noin neljännes koko Suomen valkohäntäpeurakannasta on Varsinais-Suomen alueella.
Myös Keski-Suomeen myönnettiin ennätysmäärä valkohäntäpeuran pyyntilupia, 831 kappaletta, mikä on 146 lupaa enemmän edellisvuoteen verrattuna. Pohjois-Hämeeseen valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin lähes 4 000 kappaletta.
Lupia myönnetään odotettavasti paljon myös Satakuntaan, Uudellemaalle ja Etelä-Hämeeseen.
Suomen riistakeskus kehottaa metsästämään valkohäntäpeuroja aiempaa enemmän jo alkusyksystä, sillä suurin osa niiden aiheuttamista kolareista tapahtuu loka–joulukuussa.
Metsäpeuran metsästys on edelleen hyvin varovaista, ja lupia myönnettiin Keski-Suomen alueelle vain kolme.
Hirvikannan tiheystavoitteet vaihtelevat toiminta-alueittain. Keskimäärin tiheydet vaihtelevat kahdesta neljään hirveen tuhatta hehtaaria kohden.
Valkohäntäpeurojen pyyntialueilla saaliin rakenteeseen tulisi kiinnittää huomiota siten, että yli puolet saaliista olisi naaraita. Näin saataisiin pienennettyä peurakannan naarasvoittoisuutta ja kannan tuottavuutta.
Myös syksyn hirvenmetsästyksessä suositellaan kaadettavaksi kokonaissaaliista yli puolet vasoja ja aikuisista hirvistä yli puolet naaraita.
Suosituksissa on joitain paikkakuntakohtaisia eroja hirvilupien lehmä-sonnisuhteessa.
Jokaisen hirveä metsästävän seuran tulee kirjata sekä metsästyspäivän aikana tehdyt hirvihavainnot että saaliiksi saadut hirvet sähköisesti Oma riista -palveluun.
HIRVIELÄINTEN METSÄSTYSAJAT
Hirven ja valkohäntäpeuran pyytäminen pellolta vahtimalla alkaa 1. syyskuuta.
Varsinainen hirvenmetsästyskausi alkaa lauantaina 13. lokakuuta ja jatkuu vuoden loppuun.
Hirven metsästysaikaa on pidennetty parilla viikolla loppupäästä. Hirveä saa metsästää tammikuun 15. päivään asti ilman koiraa. Koiran käyttö on kuitenkin sallittu haavakoiden jäljittämisessä.
Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvenmetsästyskausi on jaettu kahteen jaksoon: 1.9.–20.9. ja 13.10.–15.1.
Valkohäntäpeuran metsästys muutoin kuin pellolta vahtimalla alkaa lauantaina 29. syyskuuta.
Talven pimeys ja mahdollinen lumettomuus vaikeuttavat vahtimalla metsästämistä, minkä vuoksi valkohäntäpeuran metsästysaikaa on pidennetty 15. helmi- kuuta asti.
Valkohäntäpeuran metsästys on sallittu ainoastaan ilman koiraa 1.2–15.2. välisenä aikana.
Juttua muokattu kello 9.13: Hirvivahingoista maanomistajille maksettujen korvausten luvut muutettu koskemaan koko maata.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
