Metsähallitus palautti Lappiinvaltionmaiden lannoitukset

ROVANIEMI

Metsähallitus lannoittaa Lapin valtionmaiden metsiä liki 30 vuoden hiljaiselon jälkeen. Tarkoituksena on tukin tuoton lisääminen.

”Lannoittamattomuudessa on ollut kyse metsänhoitopanostuksista. Etelämpänä valtionmailla lannoitukset aloitettiin yli kymmenen vuotta sitten”, suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen kertoo.

Lannoittamisen kustannukset saadaan takaisin korkojen kera; sekä lisäkuutioiden, että metsän kiertoajan lyhenemisen kautta.

Metsähallituksen kireät tuloutustavoitteet vaikuttavat osaltaan, että lannoitukset palautetaan suurten metsäpinta-alojen Lappiin juuri nyt.

”Kun lannoitukseen valitaan oikeat kohteet, on toimenpide todella kannattava”, metsänhoitoesimies Unto Karttunen Ranualta toteaa.

Myös vähälle huomiolle jääneissä suometsissä on tarjolla suuri kasvupotentiaali, kunhan niitä vain lannoitetaan.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan lannoitettu suometsä voi parhaimmillaan jopa kymmenkertaistaa puuntuottonsa. Vaikka huipputuottoon ei päästäisi, tavallisesti tuotto kuitenkin moninkertaistuu.

Lannoitusvuorossa on 40 hehtaarin ensiharvennusikää lähestyvä ojitettu räme Simossa. Kohde höystetään puuntuhkalla, jota tarvitaan kolme tonnia hehtaarille.

Lisäkuutioita on lupa odottaa jo ensiharvennuksessa. Nyt puuta kasvaa 60 kuutiota hehtaarilla.

”Puuston hivenainetaso selvitettiin neulasanalyysissä, puutetta oli etenkin fosforista ja kaliumista. Typpeä on tarpeeksi, jolloin tuhkalannoitus tehoaa. Vaikutus on kymmeniä vuosia”, Karttunen kertoo.

Lannoittaminen painottuu kangasmaille, kasvulisää saavat kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden mäntyvaltaiset puustot. Lannoituksen tavoitteena on tuottaa enemmän ainespuuta, mutta ennen kaikkea sillä voidaan nopeuttaa puiden järeytymistä ja lisätä tukkisaantoa.

Kannattavinta on lannoittaa 10–15 vuotta ennen päätehakkuuta. Pohjois-Suomessakin voidaan päästä jopa kaksinumeroisiin tuottoprosentteihin .

”Jos lannoituksella saadaan vain kuitupuuta, ei lannoituskustannusta saada kuoletetuksi”, laskenta-asiantuntija Juha Salmi summaa.

Lapin valtionmaiden ojitettuja suometsiä ja kivennäismaita lannoitettiin systemaattisesti vielä 1970–80 -luvuilla.

”Lannoittamisesta oli helppo luopua, kun piti löytää säästöjä. Lannoittamista ei pidetty tuolloin kovin kannattavana”, kertoo Karttunen.

Pohjoisimmillaan metsälantaa levitettiin Kolarista Keski-Lapin kautta Kuusamoon kulkevalla vyöhykkeellä, jossa lämpösumman kertymä on keskimäärin 850 astepäivää kasvukaudessa. Tuo lukema on lannoittamisen raja-arvona nytkin.

Tulevina vuosina Metsähallitus levittää lannoitteita samoille kairoille kuin 30 vuotta sitten, mutta kohteet valitaan tarkemmin. Jatkossa lannoitusala Lapin valtionmailla on 1 000–1 500 hehtaaria vuodessa, mutta määrää voidaan kasvattaa tästäkin. Turvemaiden lannoitustarve on noin 300 hehtaaria vuodessa.

Lehtipuuvaltaisia metsiä, huonolaatuisia metsiköitä ja tuhoriskikohteita ei lannoiteta. Havupuustoissa lehtipuun osuus pohjapinta-alasta tulee olla alle 30 prosenttia.

Tutkimusten mukaan kivennäismaiden kertalannoitus Pohjois-Suomessa antaa kasvulisää 10–15 kuutiometriä hehtaarille, ja lannoitusvaikutus kestää vajaat kymmenen vuotta.

KARI LINDHOLM

Avaa artikkelin PDF