Kotimaisen kysynnän heikkous painaa sahoja

Sahat söivät kymmenen vuotta sitten tukkia huomattavasti nykyistä ahnaammin. Riemua jatkui vuoteen 2007 asti. Sen jälkeen sahaus romahti 13 miljoonasta kuutiosta 8 miljoonaan kuutioon.

Läntisen maailman polvilleen pudottanut taantuma iski voimalla sahatavaran vientiin. Lähes yhtä nopeasti myös kotimaiset rakentajat löivät rukkaset naulaan. Alamäki jatkui pari vuotta. Sen jälkeen sahatavaran vienti on elpynyt ennalleen, mutta kotimaan kysyntä on jäänyt pohjamutiin.

”Kotimaassa ei vieläkään rakenneta. Sahatavaran kulutus on korjaamisen varassa. Kun uuden rakentamiseen ei ole varaa, vanhaa ehostetaan esimerkiksi terassilla”, kertoo toimitusjohtaja Kai Merivuori Suomen Sahoista.

Merivuoren mukaan kotimaan kysynnän heikkous on pakottanut sahat panostamaan vientiin. Jotkut sahat ovat muuttuneet vientisahoiksi pakon edessä.

Osa sahojen vaikeuksista menee valuuttakurssien piikkiin. Ruotsi on pelannut taitavasti kruunullaan. Halvan kruunun ja raaka-aineen turvin ruotsalaissahat ovat kasvattaneet tuotantoaan kahdella miljoonalla kuutiolla eli saman verran kun Suomessa on annettu periksi.

Koskisen Oy:n sahateollisuusjohtaja Tommi Sneck kertoo sahojen tehneen viime vuonna 5–7 prosenttia voittoa. Tulosta syntyi etenkin alkuvuonna.

”Ei voi kuin ihmetellä, miten viime vuotta on joissakin yhteyksissä kutsuttu sahojen huippuvuodeksi. Joillakin aloilla näin matalalle jäävä tulos johtaisi yt-neuvotteluihin”, totesi Sneck sahojen sidosryhmäpäivässä toissa viikolla.

Sneckin mukaan hyvä tulos kariutui sahojen heikkoon kilpailukykyyn. Vuoden loppua kohti sahatavaran hinta putosi nopeammin kuin tukin hinta.

”Ei tässä auta osoitella pelkästään muita. Me olemme hyviä tuotannossa ja puunhankinnassa, mutta sahatavaran myyntiä voisi petrata. Toisaalta emme me siinäkään aivan heikkoja ole. Esimerkiksi Kiinaan veimme viime vuoteen asti enemmän sahatavaraa kuin ruotsalaiset.”

Sneckin mukaan sahaus voisi kasvaa kahdella miljoonalla kuutiolla. Se kirvoittaisi vientituloja 380 miljoonaa euroa ja kantorahaa 320 miljoonaa euroa.

Sahojen kilpailukyvyn parantamiseksi Sneck kaipasi rohkeutta puuttua myös vaikeisiin asioihin.

Yksi sellainen on tukin ja kuitupuun hintasuhde, joka on muuttunut koko ajan epäedullisemmaksi sahojen kannalta.

”Aiemmin kuitupuu maksoi noin puolet tukin hinnasta. Nyt kuitupuu on halventunut kolmannekseen. Se tarkoittaa, että sahat maksavat entistä suuremman osuuden metsäteollisuuden raaka-aineesta.”

Jatkossa sahureille aiheuttaa ongelmia koulutuksen alasajo. Alan imagokin kaipaa päivitystä.

”Nykyaikainen sahaus on kansainvälistä toimintaa. Koskisen Oy:kin käy kauppaa 43 maahan, joten ihan heti ei vastaan tule vielä kansainvälisempää yritystä. Kyse ei siis ole mistään peräkylän junttien toiminnasta.”

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF