Lähisatama on puunmyyjän varaventtiili
Kaskisten satamassa lastattiin viime viikolla sahatavaraa Englantiin lähtevään laivaan. Ahtaaja Vesa Hannula viimeisteli urakan. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoKASKINEN (MT)
Etelä-Pohjanmaan lounaiskolkka on kuljetusteknisesti kuin eteläsuomalainen versio Kainuusta tai Itä-Lapista. Lähimpienkin mäntykuidun käyttäjien luo Raumalle tai Pietarsaareen on pitkä matka, pitkälti yli 150 kilometriä.
”Tarvitaan parempaa logistiikkaa. Huonot yhteydet vaikuttavat jo nyt alueellamme alentavasti kantohintoihin”, toteaa Lakeuden metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Parviainen.
Ei ollut sattumaa, että metsänomistajat rakensivat mäntykuitupuuta käyttäneen Metsä-Botnian sellutehtaan 1970-luvulla juuri Kaskisiin, Rauman ja Pietarsaaren puoliväliin. Tehdas suljettiin vuonna 2009 ja lähetettiin osina Intiaan.
Satama Kaskisiin kuitenkin jäi. Parviaisen mielestä sen tulevaisuudesta kannattaa lähialueiden metsänomistajien kantaa huolta. Puumarkkinoiden kannalta on tärkeää, että on olemassa kuljetusmahdollisuudet merelle ja rautatietä pitkin sisämaahan.
Merivaihtoehtoon metsänomistajien yhdistykset turvautuivat viimeksi viime keväänä. Kuitupuu ei käynyt kotimaassa kaupaksi, joten yhdistykset kauppasivat puuta Ruotsiin.
”Sama laiva, joka toi Metsä Fibren Kaskisten kemihierretehtaalle koivukuitua tullessaan, vei meiltä Ruotsiin mäntykuitua.”
Paljon puhutuista Äänekosken ja Kuopion tehdashankkeista ei ole Suupohjan alueelle lohtua, jos liikenneyhteydet eivät toimi. Tällä hetkellä Lakeuden yhdistys toimittaa metsänomistajien puita Stora Enson Sunilan tehtaalle Kotkaan rautateitse.
Aiemmin puut voitiin lastata paikallisella Teuvan lastauspaikalla, mutta nyt ne pitää ajaa rekoilla lastattavaksi Pirkanmaalle Parkanoon.
”VR:n mukaan nykyinen lastauspaikka on Teuvalla liian pieni ja rata huonossa kunnossa. Sen vuoksi liikennöinti olisi kallista.”
Parviainen toivookin, että Kaskisten ja Seinäjoen välinen rataosuus pantaisiin kuntoon ja Teuvan lastauspaikkaa laajennettaisiin. Sama toive on myös Kaskisten satamalla, joka viimeistelee parhaillaan kehityskelpoisuusselvitystä liikenne- ja viestintäministeriötä varten.
”Rata on elintärkeä satamalle. Jos rata poistuu, Kaskisten merkitys isolle teollisuudelle häviää”, toteaa sataman kehityspäällikkö Patrik Hellman.
Alueen ratatyöryhmä on esittänyt valtiolle, että vaikutusalueen kunnat, yksityiset rahoittajat ja valtio jakaisivat 22 miljoonan euron kunnostuskustannukset.
”Saimme joulukuussa liikenneministeriltä varovaisen positiivista viestiä siitä, että rata pidettäisiin ajokunnossa. Tilanne on haastava, koska liikennepuolella on valtava säästötarve.”
Hellmanin mukaan esimerkiksi pohjalaisella koneteollisuudella olisi kiinnostusta käyttää rautatietä Venäjän vientiin, mutta yritysten kokemus on ollut, ettei VR pysty kuljetuksia tarjoamaan. Tuotteet viedään itärajalle rekoilla ja lastataan vasta siellä juniin.
”VR vaatii täysiä 28 vaunun kuljetuksia eikä pienemmissä yrityksissä pystytä siihen.”
Hellman on viime vuodet tehnyt hartiavoimin töitä, jotta Kaskisten satamaan saataisiin uutta toimintaa. Botnian menetys ei jäänyt Kaskisten ainoaksi takaiskuksi, vaan myös Metsäliiton puunjalostus päättyi paikkakunnalla lähes kokonaan vuoden 2013 lopussa.
Puun vientilaivaukset Kaskisista ovat pudonneet parhaimpien vuosien lähes 900 000 kuution vauhdista puoleen.
Nyt uusia asiakkaita etsitään kaikkialta Suomesta. Uudeksi varustamoyrittäjäksi on löytynyt ruotsalainen Ahlmark Lines, joka kuljettaa metsäteollisuuden tuotteita ruotsalaissatamista ja nyt myös Kaskisten satamasta Britannian Hulliin.
Paluukuormana laivat tuovat Britanniasta Ruotsiin rakennusmurskaa, joka hyödynnetään Ruotsissa energiana.
Etelä-Pohjanmaalla ei polteta rakennusmurskaa, vaan energiaksi käytetään paikallista puuta.
”Jos mäntykuitua ei käytettäisi myös polttoon, olisimme turvoksissa kuitupuun kanssa”, Parviainen kertoo.
”Meiltä katsottuna keskustelu puupulasta vaikuttaa surkuhupaisalta. Heti kun hakkuut hieman vilkastuvat, on koko ajan ylitarjontatilanne.”
HANNA LENSU
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
