Lappi lyttäsi lakiluonnoksen
ROVANIEMI (MT)
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sai perjantaina vastaansa suorasanaisen Lapin kansan.
Lapin liitto, kunnat, saamelaisyhteisöt ja lähes kaikki muutkin lausunnon esittäneet tahot, joita oli yli 30, antoivat metsähallituslain uudistusluonnokselle täystyrmäyksen.
Ennen kaikkea paheksuttiin kuulemiskierroksen aikataulua, joka lausujien mukaan ei ollut riittävä demokratian toteutumisen kannalta. Kunnissa lausuntoja ei ehditty hyväksyttää hallituksella.
Muun muassa Pelkosenniemen, Ranuan, Savukosken ja Kuhmon kuntien edustajat olivat huolissaan, miten käy verotulojen, jos valtion metsätalousyhtiö rekisteröidään esimerkiksi Vantaalle.
Nykyisin Metsähallitus maksaa tuloksestaan kunnille yhteisöveroa.
”Savukoskella metsäveron osuus kunnan verotuloista on 94 prosenttia, 670 000 euroa”, kunnanjohtaja Antti Mulari sanoi.
Ministeri Tiilikainen vastasi tilaisuuden jälkeen, että kuntataloutta heikentäviä päätöksiä ei tehdä.
”Lakiuudistuksen vaikutusta yhteisöveroon ei ole selvitetty”, maa- ja metsätalousministeriön ylijohtaja Juha Niemelä myönsi. Hänen mukaansa oli hyvä, että kunnat nostivat sen tilaisuudessa esille.
Utsjoen kunta, Paliskuntain yhdistys, Saamelaiskäräjät, koltat sekä muut saamelaisyhteisöt olivat käärmeissään siitä, että lakiluonnoksesta poistettiin sinne jo kertaalleen neuvoteltu pykälä niin sanotusta heikentämiskiellosta.
Pykälä pakottaisi Metsähallituksen laatimaan ja toteuttamaan kaikki hankkeensa saamelaisten kotiseutualueilla siten, etteivät ne heikennä saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan sekä kieltään ja kulttuuriaan.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan saamelaisten oikeus osallistua päätöksentekoon heikkenee lakiluonnoksen myötä.
Tiilikaisen mukaan laki ei ilman heikentämiskieltopykälääkään aiheuta minkäänlaista muutosta nykytilaan, johon myös saamelaiset ovat hänen käsittääkseen tyytyväisiä.
Useat kunnanjohtajat kiittivät Metsähallituksen pääjohtajaa Esa Härmälää, joka esitti tilaisuudessa kriittisiä arvioita lakiuudistuksesta.
Pellon kunnanhallituksen puheenjohtaja Risto Kuusijärvi pelkäsi monen muun tavoin, että metsätalousliiketoiminnan yhtiöittäminen vesittäisi hyvän yhteistyön, joka vallitsee Metsähallituksen paikallisten työntekijöiden sekä matkailualan ja poronhoitajien välillä.
”Metsien monikäyttö on varmistanut hyvän vuoropuhelun. Jos Metsätalous Oy keskittyy vain rahantekoon, se aiheuttaa ristiriitoja ja vaarantaa sahojen puuhuollon”, Kuusijärvi sanoi.
Lakiluonnoksesta on poistettu myös työllisyyden edistämistä vaativa velvoite. Sitä moni arvosteli.
”Omat metsurit tuntevat alueen erityispiirteet parhaiten”, kolttien luottamusmies Tanja Sanila totesi.
Tiilikainen rauhoitteli, että vaikka työllistämisvelvoite osakeyhtiöltä poistettaisiin, metsätalous työllistäisi silti paikallisia.
Hän lupasi myös pohtia, miten muutoksista huolimatta pystyttäisiin säilyttämään hyvä vuorovaikutus, joka Metsähallituksen ja ympäröivän yhteiskunnan välillä on.
”Paikallisesti on saavutettu suuri luottamus. Miten jatkaa samalla tiellä?”
Ministeri aikoo nyt tutustua lausuntoihin. Hallitus harkitsee sitten, missä muodossa Metsähallituslain uudistusta viedään eteenpäin.
Maa- ja metsätalousministeriön tavoite oli, että hallituksen esitys valmistuisi lokakuussa ja sitä käsiteltäisiin loppuvuonna eduskunnassa.
Uudistetun Metsähallituslain on tarkoitus tulla voimaan maaliskuussa.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
