Metsäntutkimus jatkuu, vaikka organisaatio muuttuu
Metsäntutkimuslaitoksen (Metlan) Suonenjoen toimipaikassa töitä tehdään luottavaisin mielin, vaikka Metla organisaationa katoaa historiaan vuodenvaihteessa. Uusi luonnonvarakeskus (LUKE) aloittaa samaan aikaan, kun Suonenjoella on tutkittu metsiä jo 45 vuotta.
Metlan taimituotantoa ja siementutkimusta käydään Suonenjoella ihastelemassa erityisesti Keski-Aasian maista. Kuva: Kari SalonenMetlan aluejohtaja Jari Parviainen kiitti Suonenjoen toimipaikkaa maanantaina pidetyssä jäähyväis- ja juhlaseminaarissa nimenomaan siitä, että se on parhaalla mahdollisella tavalla tehnyt asiakasläheistä työtä.
Suonenjoella on yksikön 45-vuotisen historian aikana toimitettu lukuisia oppaita esimerkiksi taimituhoista, metsämaan muokkauksesta ja koneellisesta istutuksesta.
Asiakkuuspäällikkö Leo Tervo laskeskeli alan väitöskirjoja ohjatun yhtä monta kuin toimipaikalla on takanaan toimintavuosia.
”Kiinalaiset ja valkovenäläiset ryhmät vierailivat täällä ahkerasti jo 1990-luvulla”, alusta saakka paikkaa kehittämässä mukana ollut Tervo kertoi.
Nykyisellään suomalaista taimituotantoa ja siementutkimusta käydään ihastelemassa erityisesti Keski-Aasian maista.
Vaikka paineet ulkopuolisen rahoituksen löytämiseksi kasvavat jatkossa, hän uskoo, että Suonenjoella metsää tutkitaan tulevaisuudessakin. Tällä hetkellä tutkijoita toimipaikassa työskentelee 21 ja muuta henkilökuntaa saman verran.
Taimia halleilla tuotetaan vuosittain miljoonan verran.
LUKE tuo uutta yhteistyötä
MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen nosti esiin, että metsäntutkimuksella voi olla saatavaakin uudessa LUKE:ssa, jossa yhteistyötä tehdään tiiviimmin esimerkiksi maataloustutkimuksen kanssa.
”Koneet, teknologian hyödyntäminen ja paikkatietojärjestelmät, ovat esimerkiksi sellaisia asioita, joissa maataloustutkimus on edellä. Siellä tuottavuus on kasvanut, vaikka tilojen lukumäärä on laskenut”, Järvinen totesi.
Yksissä tuumin oltiin sitä mieltä, että suurin uhka metsätaloudelle vaanii maan rajojen ulkopuolella, Brysselin sääntelypolitiikassa.
”Jatkuva kasvatus ei ole metsätaloudellemme todellinen haaste, vaan uhka tulee kansainvälisistä sitoumuksista, jotka rajoittavat puunkäyttöä”, Järvinen sanoi.
Johtaja Sauli Brander UPM Metsästä oli saanut vast´ikään ulkomaisilta paperinostajilta kehuja, että Suomessa metsän omistaminen ja siihen sijoittaminen on turvallista.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
