Arvometsä luottaa jatkuvaan kasvatukseen: "Olemme toteuttaneet jatkuvan kasvatuksen hakkuita aina pohjoisen karuista männiköistä eteläisempiin kuusikoihin"

"En näe mitään syytä, miksi jatkuva kasvatus ei toimisi eri alueilla. Varsinkin jos kasvu on hidasta ja kiertoaika on pitkä, saa jatkuvalla kasvatuksella jaksollista kasvatusta paremmat tulot", Arvometsän toimitusjohtaja Aleksi Vihonen vetoaa. Kuva: Lari Lievonen

Metsän hoitaminen jatkuvapeitteisenä vaatii osaamista niin metsäammattilaisilta kuin hakkuukoneenkuljettajilta.

Arvometsä tarjoaa metsänomistajille jatkuvan kasvatuksen osaamista ja huolehtii hakkuiden oikeanlaisesta toteuttamisesta.

"Jopa 90 prosenttia hakkuukoneenkuljettajista ei ole tehnyt aiemmin jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Aina kun uusi kuljettaja aloittaa, ohjeistamme hänet aluksi maastossa", Arvometsän toimitusjohtaja Aleksi Vihonen kertoo.

Hänen mukaansa yläharvennushakkuut ovat menneet aina hyvin, kunhan kuljettaja huomioi puun kaatosuunnan ja on varovainen, jotta jätettävien puiden juuret eivät vaurioidu.

"Meillä on noin kymmenkunta omaa osaavaa urakoitsijaa pelkästään Kainuun alueella."

Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden ajoitus ei poikkea perinteisestä: "Kuivat kohteet kesällä ja kosteat talvella. Paikasta riippuen", Vihonen toteaa.

Moni metsänomistaja ulkoistaa nykyään metsänhoidon, jos metsä sijaitsee esimerkiksi kaukana kotoa.

Arvometsän mukaan metsäsuunnitelman teko hoituu parhaimmillaan sähköisesti etänä. Myös maastokäynti on mahdollinen, jos metsänomistaja niin haluaa ja edellisestä maastotarkastuksesta on kulunut kauan.

Vihonen haluaa korostaa, että Arvometsä tekee metsäsuunnitelman metsänomistajan toiveiden mukaan – avohakkuuseen tähtäävä kasvatus ei ole poissuljettu vaihtoehto.

"Teemme metsän kartoituksen jälkeen laskelmat metsän tuotosta eri kasvatusmenetelmillä kehittämillämme analyysi- ja simulointimalleilla. Näin asiakas voi verrata niitä ja valita itselleen sopivimman", hän kertoo.

"Jos metsänomistajalla on ennestään metsäsuunnitelma, hän voi myös verrata tulorakennetta siihen."

Kiinnostus jatkuvaan kasvatukseen on Vihosen mukaan lisääntynyt tasaisesti.

"Moni meidän asiakas on kuitenkin ihmetellyt, että miten ei ole kuullut tästä mahdollisuudesta aiemmin. Voi olla, että tieto ei kulje tai eri toimijat eivät osaa tarjota jatkuvaa kasvatusta riittävän houkuttelevana mahdollisuutena", Vihonen arvioi.

Hänen mukaansa Arvometsän asiakkaat ovat yleisemmin kyllästyneet avohakkuisiin, sen jälkeisiin uudistus- ja metsänhoitokuluihin sekä menetettyihin maisema-arvoihin.

"Avohakkuun jälkeen kulut eivät lopu uudistamiseen, vaan metsänomistajalle koituu lisäkuluja sekä taimikonhoidosta että mahdollisesta täydennysistutuksesta", Vihonen kertoo.

Vihosen mukaan Arvometsän asiakkaat ovat "valveutuneita ja hakevat parasta tuottoa pitkällä aikavälillä".

"Silti edelleen löytyy maanomistajia, jotka eivät tunne metsän kasvatukseen liittyviä oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan."

Tutkimustietoa ja mielipiteitä jatkuvan kasvatuksen taloudellisuudesta ja sopivuudesta löytyy suuntaan ja toiseen.

Arvometsä näkee kuitenkin jatkuvan kasvatuksen soveltuvan valtaosaan suomalaisista metsistä.

"En näe mitään syytä, miksi jatkuva kasvatus ei toimisi eri alueilla. Varsinkin jos kasvu on hidasta ja kiertoaika on pitkä, saa jatkuvalla kasvatuksella jaksollista kasvatusta paremmat tulot", Vihonen vetoaa.

"Olemme toteuttaneet jatkuvan kasvatuksen hakkuita aina pohjoisen karuista männiköistä eteläisempiin kuusikoihin. Metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa hakkuutuloihin."

Viime vuonna Arvometsä teki jatkuvan kasvatuksen hakkuita noin 2 000 hehtaaria, ja tänä vuonna päästään samaan lukemaan.

"Hakkuusta saatava minimikuutiomäärä on karkeasti 60, jotta sen saa kaupaksi. Keskimäärin hehtaarilta saatava kuutiomäärä yläharvennuksessa vaihtelee 50:n ja 150 kuution välillä", Vihonen kertoo.

Vihosen mukaan pitkällä aikavälillä jatkuvasta kasvatuksesta tulee puuta yhtä paljon kuin jaksottaisessa metsänkasvatuksessa.

"Pyrimme tasaiseen tulovirtaan, joka muodostuu 15–20 vuoden välein tehtävistä yläharvennuksista."

Jatkuvan kasvatuksen ongelmiksi nostetaan monesti muun muassa juurikäävän leviäminen.

"Taudit rajoittavat yhtä lailla muitakin hakkuita. Jos lahoa esiintyy metsikössä kauttaaltaan, avohakkuu ja koivulle uudistaminen on toki paras vaihtoehto", Vihonen toteaa.

"Mutta jos lahoa on vain pistemäisesti, voidaan torjuntakeinona käyttää yläharvennusten yhteydessä tehtäviä pienaukkoja."

Lue myös:

Yläharvennus vaatii hakkuukoneenkuljettajalta näppäryyttä: "Silmä tottuu kokemuksen myötä"