Soiden kaasupäästöt lisääntyvät, kun niiden olotilaa häiritään – tutkijaryhmä löysi pienen mutta merkittävän mikrobiryhmän
Kosteikon mikrobien tyyppi ja runsaus vaikuttavat sen typpidioksidipäästöihin. Soiden ja muiden kosteikkojen ottoa muuhun käyttöön tulisi välttää etenkin tropiikissa.
Kansainvälinen tutkijaryhmä perehtyi kosteikoissa esiintyviin arkeoneihin ja huomasi, että niillä on merkittävä vaikutus typpidioksidipäästöihin. Kuva: Suvi NiemiUusi tutkimus paljasti, että kosteikon mikrobien tyyppi ja runsaus vaikuttavat sen typpidioksidipäästöihin. Ilmaston lämpeneminen sekä kosteikkojen maa- ja metsätalouskäyttö voivat muuttaa mikrobien koostumusta niin, että niiden päästöt kasvavat, Ruotsin maatalousyliopisto kertoo tiedotteessaan.
Ruotsalaisista, virolaisista ja briteistä koostuva tutkimusryhmä perehtyi kattavaan maailmanlaajuiseen kosteikkotietoaineistoon. Sen 645 näytettä on kerätty ympäri maailmaa. Uusien molekyylimenetelmien ja mallinnuksen avulla tutkijat pyrkivät ymmärtämään arkeonien eli yksisoluisten tumattomien mikro-organismien, bakteerien ja sienten roolia typen kierrossa ja päästöissä.
Tutkimus paljasti, että lämpimämpi maaperä sekä kosteikon hyödyntäminen lisäävät typpioksiduulipäästöjä, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, mitä mikrobeja esiintyy. Tutkijat yllättyivät siitä, että arkeonit ovat keskeisiä toimijoita typpidioksidipäästöissä, vaikka ovatkin suhteellisen pieni mikrobiryhmä. Niin arkeonit kuin typpioksiduulipäästöt kasvavat päiväntasaajaa lähestyttäessä.
"Arkeonit ovat vielä melko tuntemattomia, koska niiden tutkiminen on ollut vaikeaa. Molekyylimenetelmien edistyttyä meidän on nyt mahdollista ymmärtää paremmin niiden biologiaa ja ekologiaa", toteaa Mohammad Bahram, Hän johti tutkijaryhmää, jonka tulokset julkaistiin äskettäin Nature Communicationsissa.
Tutkijoiden saavutus on iso harppaus, sillä typpidioksidin kasvihuonevaikutus on 265 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin.
"Merkittävin johtopäätöksemme on, että ilmastonmuutos ja ihmisen lisääntyvä kosteikkojen hyödyntäminen voivat sysätä mikrobiyhteisöjä kohti aerobisempia prosesseja, jotka lisäävät typpipäästöjä", Bahram sanoo.
Tutkimustulokset yhtenevät aiempien tutkimusten ja globaalien ilmastomallien kanssa.
”Kosteikkojen ottamista muuhun käyttöön tulisi välttää erityisesti tropiikissa. Kasvava tietämys näiden ekosysteemien mikrobeista voi auttaa ennustamaan paremmin, miten kasvihuonekaasupäästöt etenevät. Pitkällä aikavälillä voisimme myös lisätä päästöjä vähentäviä mikrobeja esimerkiksi suojelemalla alueita, joilla ne ovat yleisempiä, tai tukahduttamalla kasvihuonekaasupäästöjä lisääviä mikrobeja", Bahram pohtii.
Lue myös
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viime vuonna yhdeksällä prosentilla
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
