Lukija katkontakiistasta: Jos puukaupassa käytettäisiin kokorunkohintaa, katkonnalla ei olisi merkitystä
MT:n uutisoima Toivo Hyvärisen puukauppakäräjöinti UPM:n kanssa keräsi runsaasti kommentteja.
Metsänomistaja saa tukkipuusta noin kolminkertaisen hinnan kuitupuuhun nähden, joten rungon katkonnalla on suuri merkitys kantorahatuloihin. Kuva: Kari SalonenMaaseudun Tulevaisuus uutisoi perjantaina oriveteläisen metsänomistajan Toivo Hyvärisen ja metsäyhtiö UPM:n välisestä puukaupasta, jossa tuli kiistaa katkonnasta. Hyvärisen mukaan tukkipuuta meni kuitupuupinoon, ja kiistaa selvitettiin käräjäoikeudessa. Hyvärinen hävisi kiistan oikeudessa.
Juttu herätti verkossa runsasta keskustelua.
"Tässä Hyvärisen esiin nostamassa tapauksessa tulee ilmi laajemminkin voimassa oleva vääryys. Yksityisellä metsänomistajalla on olematon mahdollisuus saada oikeutta. Käräjäoikeudet eivät kohtuullista oikeudenkäyntikuluja, eivätkä käytä harkintaa kulujen jakamiseen, vaikka olisi ilmeinen vääryys tapahtunut. Samoin kävi puukartellioikeudenkäynnissä. Vaikka metsäyhtiöt oli tuomittu kartellista, ei käräjäoikeus nähnyt mitään vahinkoa syntyneen puunmyyjille", Aarne Laatikainen kommentoi.
"Toisaalta ihmettelen UPM:n kantaa. Miksi ei sovitella näin pieniä asioita, vaan oikeudenkäynnin seurauksena saadaan suuri negatiivinen huomio? Puukauppasopimustilanne pitäisi saada muuttumaan niin, että käytettäisiin pelkästään kokorunkohintaa, silloin katkonnalla ei olisi merkitystä. Tässä asiassa olisi työsarkaa MTK:lla ja mhy:llä", Laatikainen jatkaa.
"Tämän takia tukkileimikot kannattaa myydä sellaiselle yhtiölle, jolla itsellään on vain sahaustoimintaa mutta ei kuidun jalostusta. He pyrkivät parhaaseen tukin saantoon, joka on metsänomistajan etu", Jukka Niemi toteaa.
Unto Jauhiaisen mukaan on hyvin vaikea todistaa pelkästään mittalistojen perusteella, että olisi katkottu väärin.
Pasi Ruuskan mielestä paras lääke kiistojen ennaltaehkäisyyn olisi hakkuun aikainen katkonnan ja mittalaitteen valvonta.
"Kelit vaihtelivat ja tuhannen motin leimikkoon tehtiin kolme kontrollimittaa hakkuun aikana. Yksi pistokontrolli, jonka seurauksena vahvistuskontrolli ja mittalaitteiden säätö, joka tarkistettiin kolmannella kontrollilla. Samalla tarkistettiin, tehdäänkö myös kaupassa sovittuja ja metsänomistajan tai leimikon kannalta tärkeitä pituusmittoja", Ruuska kertoo.
"Jos katkonta harmittaa, niin hankintana saa semmoisen katkonnan kuin haluaa. Paikallinen motomies tulee vaikka tuntihommina kaatamaan ja katkomaan metsänomistajan lukuun juur niinku sanotaan. Ja naapuri valmetilla kossupullopalkalla ajamaan tienvarteen. Pysyypähän laatu ja valvonta omissa hyppysissä. Ei tartte itkeä jälkeenpäin", Mauri Mäyräkoira veistelee.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
