Sahatavaran vientiä Kiinaan vaivaa "hikka": "Putoaa vielä toisella ja kolmannella kvartaalilla"

Vientimäärissä on ollut hurjaa kasvua. Kuva: Jukka Pasonen

Lu Yan eli "Sini" ja Sahateollisuuden Kai Merivuori edustivat Pekingissä suomalaista sahatavaraa. "Matkan tärkein anti oli tavata paikallisia teollisuuden etujärjestöjen edustajia", Merivuori kertoo. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Suomalaisen sahatavaran vienti paisui viime vuonna ennätyslukuihin erityisesti Kiinaan matkanneen 1,7 miljoonan kuution ansiosta. Sen on 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Tämän vuoden tammi-helmikuussa vienti kuitenkin putosi runsaat 15 prosenttia.

"Oma käsitykseni on, että vienti putoaa vielä toisella ja kolmannella kvartaalilla. Varastot kasvoivat liikaa vuoden alussa", Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori arvioi.

"Kiinan hallitus on ryhtynyt radikaaleihin toimenpiteisiin teollisuuden rakenteen muuttamiseksi vähemmän saastuttavaksi, turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi. Lukuisia tehtaita on suljettu tai toimintaa siirretty uusille alueille. Tämä koskee myös puusepänteollisuutta eli asiakkaitamme. Muutoksen keskellä halutaan ajaa varastot alas ja varmistua jatkosta."

Hän kuvailee ongelmia väliaikaiseksi "hikaksi" ja uskoo, että kauppa lähtee taas käyntiin kesän jälkeen. Kiinalaisten ennusteen mukaan esimerkiksi huonekalujen kysyntä tulee silloin ylittämään tarjonnan.

"Tänä vuonna sahatavaran kysyntä muilla markkinoilla on jatkunut vahvana ja Kiinan markkinaa on korvattu muilla. Suomen vientimäärät Kiinaan kasvoivat todella nopeasti ja kauppa hakee nyt muotoaan. Olen vakuuttunut siitä, että Kiinasta on tullut Suomelle pysyvä avainmarkkina", Merivuori painottaa.

Yhteensä Suomesta vietiin viime vuonna sahatavaraa 9,7 miljoonaa kuutiota.

Suomalaiset sahayritykset ja viranomaiset tapasivat kiinnostuneita kiinalaisia 17. toukokuuta puutapahtumassa Pekingissä. Suomea paikalla edusti myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).

Kiinan Sahatavara- ja Puutuotejakeluyhdistyksen CTWPDA:n presidentti Nengwen Liu vakuutti tapaamisessa, että suomalainen puu on hyvin suosittua korkean laatunsa ansiosta.

Ongelmia ovat korkea hinta, pieni osuus Kiinan markkinoista ja Suomen kaukainen sijainti. Nengwen painotti, että yhteistyötä maiden välillä on tiivistettävä kustannusten karsimiseksi. Tuotteiden toimituslaatua halutaan tarkentaa niin, että ne saadaan Kiinassa heti käyttöön.

Nengwen toivoi puheessaan myös, että maat tekisivät entistä enemmän sijoituksia toistensa markkinoille.

Huonekalutehtaidensa sulkemisen lisäksi Kiina on tehnyt radikaaleja päätöksiä luonnonmetsiinsä liittyen: maa kielsi niiden hakkaamisen kokonaan vuonna 2014. Määräystä on nyt alettu valvoa ja tuontia aiotaan sen vuoksi sallia entistä enemmän.

Kiina on maailman kuudenneksi metsäisin maa.

"Vuonna 1998 tapahtui jo merkittävä muutos hakkuukiintiöiden rajoittamisessa. Nyt hakkuita saa suorittaa vain plantaaseilla", PEFC -sertifiointijärjestelmän Kiinan johtaja Benson Yu kertoo.

"Luonnonmetsien laatu oli huono. Nyt niiden annetaan uudistua rauhassa."

Maatalousmaata ja metsää on lisäksi painetta muuttaa teollisuuden ja asutuksen käyttöön. Kiinassa yksityishenkilö ei voi omistaa maatalousmaata tai metsää, vaan hänellä on siihen vain käyttöoikeus tietyksi ajaksi.

Kiinalaiset kuluttajat pitävät massiivipuisista huonekaluista, Tianjinin huonekaluteollisuuden presidentti Gao Xiuzhi kertoo.

"Kiinalainen tapa on ostaa samalla kaikki huonekalut yhtenä settinä. Ruusupuu on puulajeista kaikkein halutuinta, sitä seuraavat trooppiset lehtipuut."

Xiuzhin mukaan kiinalaisille on kerrottava, että suomalainen, hitaasti kasvanut mänty on huomattavasti muita mäntylajeja laadukkaampaa. Silloin sen käyttö huonekaluissa ja muissa arvokkaissa kohteissa lisääntyy.