Isomäki: ”Maailma tarvitsee nykyaikaista biotaloutta” ‒ puuntuotantoa on pakko kasvattaa
Öljypohjaiset tuotteet, metallit ja betoni on korvattava puupohjaisilla valmisteilla, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Risto Isomäki.
Vaikka puuntuotantoa on kasvatettava, se pitää tehdä ilman kohtuutonta vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle, Risto Isomäki kirjoittaa. Kuva: Risto Jussila22.11.202309:00
Suurin osa ilmasto-ongelmastamme on suhteellisen helppo hoitaa kuntoon. Ihmiskunta pystyy tulevaisuudessa tuottamaan kaiken tarvitsemansa sähkön uusiutuvilla energiamuodoilla. Meidän on mahdollista lämmittää ja jäähdyttää rakennuksemme sähköä käyttävillä lämpöpumpuilla. Ajoneuvoistamme yhä suurempi osa kulkee pian sähköllä. Intia ja Kiina ovat jo alkaneet rakentaa ympäristöystävällisiä natriumakkuja valmistavia tehtaita. Voi olla, että myös lentoliikenne sähköistyy.
Joihinkin ilmastoa lämmittävien päästöjen lähteisiin on kuitenkin paljon vaikeampi puuttua. Yli 70 prosenttia kaikista maailmassa ostetuista vaatteista tehdään nykyään öljystä, ja öljypohjaiset vaatteet aiheuttavat neljä tai viisi prosenttia kaikista ihmisen kasvihuonepäästöistä.
Betoniteollisuus tuottaa kahdeksan prosenttia hiilipäästöistämme, öljypohjaiset muovit, kemikaalit ja bitumi kaikkiaan lähes saman verran. Metallien hankkiminen ja jalostus vastaavat noin kymmenestä prosentista hiilipäästöistämme. Kaivostoiminnan päästöt saattavat sitä paitsi jatkossa moninkertaistua sademetsäalueille rakennettavien teiden ja merenalaisten kaivosten pohjalietteistä vapauttaman hiilidioksidin myötä.
Edellä luetellut päästölähteet muodostavat yhdessä noin kolmanneksen hiilipäästöistämme, ja ne ovat ongelman vaikeimmin ratkaistava osa, pahin päänsärkymme ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Näihin ilmastonmuutoksen osaongelmiin ei ole näköpiirissä kuin yksi ratkaisu. Se on nykyaikainen biotalous eli uudenlaisten metalleja, betonia sekä öljypohjaisia muoveja, kemikaaleja, bitumia ja vaatekuituja korvaavien materiaalien valmistaminen puusta ja muusta biomassasta.
Kukaan ei ole ehdottanut näihin osaongelmiin muunlaista realistista ratkaisua. Se ei ole mikään ihme, sillä muita metalleja, betonia ja öljypohjaisia valmisteita korvaavia raaka-ainepohjia ei ole olemassa.
Teknisesti olisi täysin mahdollista ja jopa helppoa korvata kaikki edellä luetellut asiat uudenlaisilla puuhun ja muuhun biomassaan perustuvilla materiaaleilla. Suomi ja Ruotsi ovat olleet koko muuta maailmaa edellä sellaisten kehittämisessä.
Tuotannon mittakaava on kuitenkin toistaiseksi jäänyt kovin pieneksi. Viime aikoina on jopa alkanut näyttää siltä, että suomalaiset ja ruotsalaiset metsäyhtiöt ovat vetäytymässä uutta biotaloutta koskevista visioistaan ja käpertymässä vanhojen ydinliiketoimintojensa ympärille.
Tämän sisäänpäin kääntymisen taustalla on ollut kaksi tekijää.
Ensinnäkin EU:n säännöt kieltävät teollistamispolitiikan. Euroopan valtiot eivät saa enää auttaa kotimaisia yhtiöitä uusien teollisuudenalojen kehittämisessä. Uusien tuoteperheiden nostaminen suuriksi, maailmanlaajuisiksi menestystarinoiksi Suomen kaltaisesta pienestä maasta käsin ilman valtion vahvaa tukea on kuitenkin hyvin vaikeaa. Se voi jopa olla mahdotonta.
Toinen suuri ongelma on ollut ympäristöjärjestöjen fundamentalistinen biotaloudenvastaisuus. Biotaloudesta on tullut kirosana useimmille eurooppalaisille ympäristöjärjestöille. Ne ovat pelänneet, että öljyperäisten tuotteiden, metallien ja betonin korvaaminen puupohjaisilla valmisteilla johtaisi pohjoisten metsien yhä voimaperäisempään käyttöön.
Pelko on voinut olla aiheellinen, mutta ympäristöjärjestöjen vastarinta ei ole ollut omiaan innostamaan metsäyhtiöitä investoimaan biotalouteen.
Kun eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen edustajilta kysyy, millä muulla tavalla kyseiset päästöt olisi mahdollista eliminoida, he eivät osaa vastata. Ympäristöliike on ratkaissut ongelman työntämällä päänsä pensaaseen.
Maailma tarvitsee nykyaikaista biotaloutta, koska ilman sitä emme pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta. Meidän on pakko kasvattaa puuntuotantoa maapallolla. Samalla meidän pitää miettiä, miten se voidaan tehdä ilman kohtuutonta vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle.
Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan ja tietokirjoistaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
