Kuva: Jukka Pasonen
Rauhoittamattomia varislintuja koskevat poikkeuslupapäätökset pääosin myönteisiä – luvan saaminen edellyttää kuitenkin kunnon perusteluita
Asiantuntijaeläinlääkäri huomauttaa, että lintujen ampuminen ei ratkaise ongelmaa, jos niiden parveilu alueella johtuu tarjolla olevasta ravinnosta.
Poikkeusluvan hakijana tulee ensisijaisesti olla vahingonkärsijä. Hän voi poikkeusluvan saatuaan sopia sen käytöstä valitsemiensa henkilöiden kanssa. Kuva: Johannes TervoVuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana tehdään suurin osa rauhoittamattomia lintuja koskevista poikkeuslupapäätöksistä. Tilastojen perusteella rauhoittamattomia varislintuja koskevat poikkeuslupapäätökset ovat pääosin myönteisiä.
Päätösmääriä tarkasteltaessa on kuitenkin hyvä huomioida, että Suomen riistakeskuksen aluetoimistoille tulee varsin paljon tiedusteluja liittyen lupiin. Osa kontakteista ei johda lopulta hakemuksen jättämiseen lainkaan, toteaa Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg.
”Osa hakijoista myös peruuttaa hakemuksensa, kun luvan edellytyksiä aletaan selvittää.”
Jos hakemuksessa ja lisäselvityksissä perustelut luvalle ovat puutteelliset, päätös on kielteinen. Päätös on myös kielteinen, jos ongelman ratkaisemiseksi on olemassa joku muu tyydyttävä ratkaisu.
Vahinkotilanne tai ongelma voi myös olla sellainen, että poikkeuksen myöntämisen edellytykset eivät täyty, Norberg luettelee.
Eläinten terveys ry:n (ETT) asiantuntijaeläinlääkäri Hertta Pirkkalainen huomauttaa, että pelkkä lintujen ampuminen harvoin ratkaisee ongelmaa.
”Ensimmäisenä on selvitettävä, miksi lintuja liikkuu runsaasti jollain alueella. Yleensä se johtuu saatavilla olevasta ravinnosta. Rehujen suojauksen on oltava kunnossa; apevaunu, viljaa tai murskeviljaa ei saa olla missään suojaamattomana. Eläinten ruokinta- ja juomapisteiden yläpuolella ei saa olla paikkoja, missä linnut pystyvät istuskelemaan.”
Vaikka oman tilan tautisuojaus olisi kunnossa ja linnuille ei olisi ravintoa saatavilla, jollain muulla saman alueen tilalla syötävää saattaa olla tarjolla, ja se pitää ongelmaa yllä, sanoo Pirkkalainen.
Poikkeuslupahakemuksessa edellytetään vahingon suuruuden ja luonteen määrittelyä. Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen sanoo, että euromääräinen vahingon suuruuden arviointi on hyvä tapa kuvata vahingon suuruutta.
”Jos euroarviota ei ole, suuruutta ja luonnetta voi kuvailla myös muutoin. Vähäinen vahinko ei riitä luvan saantiin. Omien toimintatapojen muuttaminen ei ole myöskään lupaperuste, vaikka muutoksista syntyisi kustannuksia, kyse on muusta tyydyttävästä ratkaisusta.”
Härkönen myös muistuttaa, että esimerkiksi riistanhoitoperusteista lupaa haettaessa on alueelta löydyttävä luontoarvoja, joita on tarkoitus suojella varislintujen poistamisella.
Jos haetaan hygieniaperusteista lupaa, on hakemukseen liitettävä terveysviranomaisen lausunto. Silloin vahingon suuruuden määrittelyyn voidaan antaa esimerkiksi arvio salmonellasaneerauksen keskimääräisestä hinnasta.
”Vakuutusyhtiön mukaan salmonellasaneeraus voi maksaa 50 000 eurosta jopa 200 000 euroon. Näihin tilanteisiin tilat ovat toki varautuneet vakuutuksilla”, kertoo Pirkkalainen.
Salmonella ei ole ainoa tautiriski. Tuoreen ruotsalaisen tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia varislinnuista on kampylobakteerien kantajia. Bakteerit ovat yleisiä ruokamyrkytyksen aiheuttajia.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
