Miten metsätalous vaikuttaa pohjaveteen? Uusi hanke tuottaa suunnittelutyökalun ja tarkistuslistan alan toimijoille

Toukokuussa käynnistynyt hanke tuottaa sekä suunnittelutyökalun pohjavesialueiden vesien hallintaan että pohjavesialueita koskevan tarkistuslistan metsätalouden toimijoille. Kuva: Timo Aalto

Metsätalouden vaikutusta pohjaveden laatuun ja määrään luokitelluilla pohjavesialueilla arvioidaan uudessa yhteistyöhankkeessa, kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke).

”Hankkeessa kootaan metsätalouden pohjavesivaikutuksista tietopaketti, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi päivitettäessä metsänhoitosuosituksia”, hankkeen vetäjä Ritva Britschgi Sykestä kertoo.

Syken mukaan tarkempaa tietoa tarvitaan, jotta metsänhoitotoimenpiteiden suositukset pysyvät ajan tasalla ja turvaavat hyvälaatuiset ja riittävät pohjavesivarannot. Esimerkiksi ojien kunnostamisen ja kulotuksen vaikutuksista pohjavesialueilla on erittäin vähän tietoa.

Suomessa on yli 5 000 luokiteltua pohjavesialuetta, joiden pääasiallinen maankäyttömuoto on metsätalous. Metsänhoitotoimien vaikutuksia on tutkittu aiemmin lähinnä moreenimailla, jotka sijaitsevat luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolella.

Päivitetyn tiedon pohjalta kehitetään myös työkaluja metsätalouden toimenpiteiden hallintaan pohjavesialueilla. Hankkeessa selvitetään, voitaisiinko muissa yhteyksissä kerättyä seurantatietoa hyödyntää metsänhoitotoimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa yhdistämällä ne paikka- ja kaukokartoitustietoihin.

Metsätalouden pohjavesivaikutukset (MEPO) -hankkeen on tilannut valtioneuvoston kanslia. Hanke käynnistyi toukokuussa ja päättyy vuoden 2021 joulukuussa. Hankkeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Tapio Oy, Oulun yliopisto, WaterHope ja Gain Oy. Yhteistyökumppaneita ovat myös ely-keskukset sekä metsäkeskus. Hanketta ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö.

Lue myös:

Suurin osa pohjavesistä hyvässä kunnossa – tila vaarantunut erityisesti taajamien pohjavesialueilla

Tiesuola on pilannut paikoin pohjavesiä – suolan käyttö kasvaa ja ympäristöystävällinen vaihtoehto on kallis

Kurikan maaperässä on piilossa geologinen ihme: Sijaitsee 1,5 miljardia vuotta vanhassa rotkossa