Puun polttovoimaloissa ylsi ennätykseen

Lämpö- ja voimalaitoksien merkittävin puupolttoaine oli metsähake, jota poltettiin 6,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Sen käyttö kasvoi kymmenyksellä. Kun mukaan lasketaan pientalouksien lämmitys, metsähakkeen poltto ylsi 7,5 miljoonaan kiintokuutiometriin.

Voimalaitosten puunkäyttö lisääntyi 0,8 miljoonalla kuutiolla 16,8 miljoonaan kuutioon. Sillä tuotettiin 32 terawattituntia energiaa, millä katettiin 8 prosenttia maan energian kulutuksesta, kertoo Metsäntutkimuslaitos.

Puuperäisen energian osuuden kasvattaminen oli pitkälti metsähakkeen varassa.

Sen sijaan metsäteollisuuden sivutuotteena syntyneen puun energiakäyttö pysyi suunnilleen ennallaan, 9,3 miljoonassa kuutiossa.

Kuorta poltettiin 6,6 miljoonaa kuutiometriä. Saha- ja levyteollisuuden jätepuusta valmistettua puutähdettä kului 0,9 miljoonaa ja erilaisia puupuruja, -lastuja ja -pölyjä 1,9 miljoonaa kuutiota.

Alueittain tarkastellen puupolttoaineiden käyttö oli merkittävintä Kaakkois-Suomessa, jossa poltettiin lähes kolmasosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista.

Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella ja Lapissa. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomessa.

Pienpuun eli karsitun rangan, kokopuun ja kuitupuun poltto lämpö- ja voimalaitosten raaka-aineena kasvoi 3, 1 miljoonaan kuutioon eli lähes neljänneksellä. Järeätä runkopuuta poltettiin 0,5 ja hakkuutähteitä 2,2 miljoonaa kuutiota. Niiden käyttö lisääntyi vain vähän.

Kantojen ja juurakoiden poltto putosi miljoonaan kuutiometriin. Metsähakkeesta ulkomailta tuotiin noin 0,6 miljoonaa kuutiota eli 8 prosenttia.

Voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla. Pienpuun polttotutkimuksen mukaan pientaloissa kuluu metsähaketta noin 0,7 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Metsähakkeen käytön kasvattamiseksi on edelleen kovia paineita. EU edellyttää Suomelta uusiutuvan energian osuuden nostamista, mihin liittyen metsähakkeen käyttöä hilataan 12–13 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä.

Puuperäisillä polttoaineilla tuotettiin viime vuonna viidennes Suomen energiankulutuksesta. Puupolttoaineet olivat toiseksi merkittävin energianlähde öljyn jälkeen.

Puupolttoaineiden käyttö supistui kolmella prosentilla. Se johtui metsäteollisuuden jäteliemien ja puun pienkäytön vähenemisestä.

Myös Suomen kokonaisenergiankäyttö supistui. Taantuma pienensi teollisuustuotantoa ja lauha lopputalvi vähensi lämmitystarvetta.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF