Etelässä vetelimmät metsäteiden hoitajat

Hyvin hoidettu metsäautotie nostaa leimikon arvoa, Metsäkeskus muistuttaa. Kuva: Markku Vuorikari

Metsänomistajat laiminlyövät metsäautoteiden kunnosta huolehtimisen, Metsäkeskus moittii tuoreessa tiedotteessa.

Kemeratukea saaneiden tiehankkeiden kunnossapitovelvollisuus on 10–15 vuotta. Metsäkeskus teki tänä vuonna jälkihoitotarkastuksen vuonna 2008 päättyneille tiehankkeille.

Vajaassa kymmenessä vuodessa neljännes teistä oli joutunut niin huonoon kuntoon, että teitä on alettava korjata välittömästi. Näin huonossa kunnossa oleville teille Metsäkeskus asettaa määräajan, jonka kuluessa korjaukset on tehtävä. Tien kunto tarkastetaan uudelleen määräajan päätyttyä. Välitöntä korjaamista odottavien teiden lisäksi puolelle tarkastetuista metsäteistä suositeltiin hoitotoimenpiteitä.

Heikoimmin teiden kunnosta oli tarkastustulosten perusteella huolehdittu eteläisessä ja kaakkoisessa Suomessa. Pohjois-Suomessa hoitotarvetta oli vähiten. Alueelliset erot näkyvät tarkemmin tästä linkistä.

Tyypillisin tämän vuoden tarkastuksissa havaittu puute oli lanauksen laiminlyönti. Moni tie kaipaa sorastusta.

"Kunnossapitolanausta ei saisi myöskään unohtaa. Lanauksella tien muoto säilyy kuperana ja näin ollen rungon kuivatus pysyy kunnossa", sanoo suometsien ja metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta.

Luiskien niitto oli laiminlyöty joka neljännellä korjauskehotuksen saaneella tiellä. Niiton laiminlyönti johtaa tien pientareiden vesakoitumiseen.

Metsäkeskuksen mukaan huonosti pidetyt metsäautotiet uhkaavat muodostaa pullonkaulan tehtaiden puuhuollolle. Käyttökelpoinen metsäautotie nostaa leimikon arvoa.

Viime vuonna metsäteiden rakentamista ja perusparannusta tuettiin noin kymmenellä miljoonalla eurolla.