Metsäeurot houkuttelevat kuntia perustamaan yhteismetsiä

Pohjois-Satakunnassa tiedetään, että raha kasvaa puissa. Jussi Peltomäki (vas.), Joni Saunaluoma, Olli Rajala 
ja Seija 
Vuorela toivovat aktiivisen yhteismetsän tuovan metsäeuroja Merikarvialle ja Siikaisiin. Kuva: Jussi Partanen

Pohjoissatakuntalaiset pikkukunnat Merikarvia ja Siikainen puuhaavat yhteistä yhteismetsää.

”Olemme lähteneet tähän sen vuoksi, että saisimme lisättyä yksityistä toimeliaisuutta ja lisää työpaikkoja”, kertoo Merikarvian vs. hallintojohtaja Olli Rajala.

Molemmissa kunnissa merkittävä osa metsistä on muualla asuvien tai kuolinpesien omistamia. Kuntien ajatus on, että yksityisten metsänomistajien olisi helppoa liittää omia tiluksiaan yhteismetsään, jolloin hoitotyöt ja hallinto hoituisivat sen kautta.

Samalla esimerkiksi teiden kunnossapidosta tulisi huolehdittua.

”Yhteismetsää hoidetaan suunnitelman mukaan ja se takaa säännölliset vuosittaiset tulot. Yhteismetsä myös maksaa verot, joten osakkaat saavat tuotot verottomina”, luettelee metsäpalveluyrittäjä Seija Vuorela yhteisomistuksen etuja.

Hän hoitaa Siikaisten kunnan 1 300 metsähehtaaria. Merikarvia omistaa 528 hehtaaria metsää.

Kunnat lupaavat panna yhteismetsään yhteensä enintään 500 hehtaaria omia maitaan, jos mukaan lähtee yksityisiä metsänomistajia vähintään yhtä suurella hehtaarimäärällä.

Metsä on näille kunnille tärkeä tulonlähde. Siikaisissa viidennes työpaikoista on alkutuotannossa. Merikarvialla puolestaan suurin yritys on Metsä Woodin saha.

”Kun nyt näyttää, että teollisuuden puunkäytön volyymit ovat kasvamassa, myös puun tarjontaa olisi hyvä kasvattaa”, sanoo Merikarvian kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja Jussi Peltomäki (kok.), jonka koneyritys hoitaa Metsä Groupin alueellista puunkorjuuta.

Varmaa kuntien yhteismetsän toteutuminen ei vielä ole. Helmikuun alussa hankkeessa aloitti Leader-rahoituksen turvin osa-aikainen projektityöntekijä Joni Saunaluoma. Hän ottaa yhteyttä kaikkiin alueen metsänomistajiin tämän kevään aikana. Sen jälkeen tiedetään, onko yhteismetsää kohtaan riittävästi alustavaa kiinnostusta.

Saunaluoma vakuuttaa, että yhteismetsässä omaisuus säilyttää arvonsa vähintään yhtä hyvin kuin yksittäisenä tilana.

”Esimerkiksi pieni, erillään oleva palsta on järkevää laittaa yhteismetsään.”

Vuorela muistuttaa, ettei asiasta kiinnostuneen metsänomistajan tarvitse välttämättä liittää kaikkia metsiään yhteismetsään. Ensin voi aloittaa pienemmällä osuudella ja liittää myöhemmin lisää, jos toimintapa tuntuu sujuvalta.

Asiaa kannattaa harkita huolella: kerran liitettyä palstaa ei enää pysty sellaisenaan erottamaan pois yhteismetsästä.