Pohjois-Suomi teilaa teollisuudenväitteet puun tarjonnan puutteesta
Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto ihmettelee Metsäteollisuus ry:n viime viikkoista valitusta puukaupan takkuilusta. Äärialueilla tukkileimikotkaan eivät kiinnosta kaikkia ostajia, liitto ilmoittaa kannanotossaan.
Puun kysyntä Pohjois-Suomessa on heikentynyt. Ongelma ei Pohjois-Suomen metsänomistajien mukaan koske yksin äärialueita. ”Talviharvennuksia on vaikea saada kaupaksi koko alueella”, toiminnanjohtaja Jukka Aula totesi liiton syyskokouksessa Kemissä.
”Sahateollisuus vaati äskettäin metsänomistajille puukaupassa vähennettävää metsätilamaksua. SAK on väläyttänyt metsän kiinteistöveroa.”
Liiton mielestä on kohtuutonta, että näitä kannattavuusvaikeuksissa ja kysynnän puutteessa kamppailevia alueita uhataan vielä metsien kiinteistöverolla ja metsätilamaksulla.
”Jos vaaditaan verotuksellista myyntipakkoa, säädetäänkö myös ostopakko äärialueille?” Aula kysyi.
Aluejohtaja Olli-Pekka Ahonen Stora Ensosta valitteli jatkuvasti nousevia kuljetuskustannuksia. Prosessiteollisuudelle kelpaavaa puuta voisi hänen mukaansa olla järkevämpää polttaa energiaksi siellä, missä matkat tehtaalle ovat pitkät.
Pohjois-Suomen metsänomistajat muistuttavat, etteivät perinteinen massa- ja paperiteollisuus ja uudet käyttömuodot kilpaile keskenään raaka-aineesta, sillä puuta kyllä riittää.
”Suomi kaipaa kasvun moottoriksi ja vaihtotaseen korjaamiseksi paikalliseen raaka-aineeseen ja työvoimaan pohjautuvia moderneja investointeja. Kuitupuun lisäkäyttö lisäisi myös sahojen kaipaaman tukkipuun liikkumista.”
Liitto peräänkuuluttaa samaa rohkeutta ja kaukonäköisyyttä kuin Veitsiluodon sellutehdasta perustettaessa vuonna 1930 tai Tornion jaloterästehdasta alulle laitettaessa vuonna 1970.
Vapon biodieselhankkeen toteutuminen Kemin Ajoksessa olisi alueelle suuri asia.
Liiton hallituksen puheenjohtaja Juhani Kumpusalo ilmoitti puheessaan, että metsänhoitoyhdistysten rahoitus täytyy varmistaa siinä tapauksessa, että pakollinen metsänhoitomaksu poistuu.
Kumpusalon mukaan yhdistysten määrä Pohjois-Suomen alueella täytyy puolittaa seuraavan neljän vuoden aikana.
Näin saataisiin vähennettyä toimihenkilöiden hallinnollisia tehtäviä ja käytettyä enemmän aikaa metsänomistajien palvelemiseen. Säästettyjä toimistokuluja voitaisiin kanavoida muun muassa viestintään.
”Pitäjäyhdistyksistä luopuminen on tunnetusti vaikeaa, itsenäisyyttä pidetään arvona”, Kumpusalo totesi.
Hänen mukaansa lakimuutokseen täytyy kuitenkin reagoida, eikä jäädä tuleen makaamaan.
Loppukeskustelussa nousivat esille yhtiöiden tarjoamat, liian pienet sähkölinjakorvaukset. Niitä ehdotettiin vaadittavan tuottopohjaisiksi.
Hirvikantaa vaadittiin seurattavan jatkuvasti, ettei kanta pääse ryöstäytymään liian suureksi paikallisestikaan.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
