Tieto laadun seurannasta parantaa hoitotyön jälkeä
Omavalvontalomakkeella voi seurata metsänhoitotyön onnistumista. Samalla mahdolliset poikkeamat voi korjata välittömästi. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMetsänhoidon laadun seuranta parantaa työjälkeä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa työlaadun seuranta lähes kaksinkertaisti hyvien kuusen istutustaimikoiden osuuden. Etelä-Pohjanmaalla hyvien männyn kylvötaimikoiden osuus nousi vastaavasti 30:sta 76 prosenttiin.
”Laadun seuranta ja sen perusteella käyttöön otettavat hyvät menettelyt tuovat kaivattua ryhtiä metsänhoitoon. Pelkkä tieto metsänhoitotöiden laadun seurannasta parantaa työjälkeä”, tiivistää tutkija Lauri Haataja.
Samalla Haataja muistuttaa, että metsänhoidon suurin ongelma on töiden tekemättä jättäminen. Ja ennen kaikkea taimikonhoitojen viivästyminen tai kokonaan tekemättä jättäminen.
”Jos taimikot jäävät hoitamatta, ne riukuuntuvat ja mahdollisesti erinomainenkin uudistamistyö valuu hukkaan.”
Rästityöt ovat siis suurin ongelma, mutta sen jälkeen tulevien metsänhoidon tärkeimpien parannuskohteiden nimeäminen on hankalaa. Jokaisella työlajilla on omat ongelmansa ja työjälki vaihtelee myös alueellisesti.
”Muokkauksessa ongelmana on riittävä muokkausjäljen määrä. Jos se epäonnistuu, metsuri joutuu istuttamaan osan taimista muokkaamattomaan maahan. Silloin lopputuloksen mahdollinen epäonnistuminen ei ole hänen vikansa.”
Istutustyössä virheitä voi tapahtua istutussyvyydessä. Siltä osin tilanne on kuitenkin parantunut.
”Taimikonhoidossa yleinen virhe on jäävän puuston liian suuri tiheys. Taimikkoon jätetyt nopeakasvuiset lehtipuut alkavat nopeasti varjostaa havupuita.”
Yksi vaihtoehto työn laadun parantamiseen on omavalvonta. Se on oiva keino korvata perinteinen laadunvalvonta.
”Omavalvonnassa kiinnitetään huomioon onnistumisen kannalta tärkeimpiin asioihin. Työntekijä mittaa siinä työnsä jäljen ja vertaa sitä tavoitteisiin.”
Omavalvonta on jatkuvaa, joten virheet on mahdollista korjata välittömästi. Haatajan mukaan omavalvonta karsii ääritapaukset pois, mikä tasoittaa metsänhoitotöiden laatua.
”Mukaan on otettu muutama tärkein tekijä. Tässä pitää muistaa, ettei laadun tarkkailu saa viedä liikaa aikaa. Metsässä on tehtävä töitäkin eikä pelkästään mitattava laatua.”
Metsänhoitotöiden laadun parantaminen on metsänomistajien edun mukaista. Siksi aiheen luulisi kiinnostavan myös metsänomistajia.
”Tavoitteena on, että lopputulos vastaa tavoitteita. Huonosti tehdyn työn paikkaaminen on kalleinta metsänhoitoa.”
Omavalvontaa kokeillaan vuoden loppuun asti viidessä metsänhoitoyhdistyksessä. Sen lisäksi yhtiöt käyttävät vastaavia menetelmiä.
”Omavalvontaan on ohjeet ja lomakkeet netissä. Metsänomistaja voi käyttää niitä myös oman työnsä tukena tai sitten hän voi printata sitä varten paperit metsurille, jonka kanssa hän voi urakan jälkeen varmistaa työn laadun onnistumisen”, Haataja sanoo.
Omavalvonnassa työn suorittaja allekirjoittaa täyttämänsä valvontalomakkeen. Se toimii kuittina hyvin tehdystä työstä.
”Lomake on mukavampi allekirjoittaa, kun tietää tehneensä työnsä hyvin.”
Aivan pelkän omavalvonnan varaan järjestelmää ei silti voi rakentaa.
Allekirjoituksen lisäksi tarvitaan kevyt kontrolli.
”Tieto tarkistusmahdollisuudesta varmistaa, että lomakkeelle ei voi täytellä ihan mitä vaan.”
Haataja toivoo, että omavalvonta leviäisi kaikkeen metsänhoitotyöhön. Samalla maastosta kertyisi valtava määrä arvokasta mittaustietoa, jota voitaisiin hyödyntää monella eri tavalla.
Maanomistajan kuviotiedot voidaan esimerkiksi päivittää ajan tasalle ja ne näkyvät esimerkiksi Metsään.fi-palvelussa.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
