Puurakentamisen näyteikkunaedistää luontomatkailua
Työmiehet viimeistelevät luontokeskuksen sisätöitä. Kolmikerroksisesta rakennuksesta avautuu näkymä Nuuksion Pitkäjärvelle. Yleisölle Haltia avataan toukokuussa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoESPOO (MT)
Tumma puurakennus näyttää ensisilmäyksellä vaatimattomalta kyhäelmältä, mutta houkuttelee tarkastelemaan lähemmin. Jyrkässä rinteessä Nuuksion kansallispuistoa kohti katseleekin ”Kalevalan alkulintu Sotka”.
Metsähallituksen uusi luontokeskus Haltia on valmistuttuaan Suomen suurin massiivipuusta tehty julkinen rakennus, luontokeskuksen johtaja Timo Kukko esittelee.
Julkisivu on verhoiltu nestemäisellä lasilla kyllästetyllä eli niin sanotulla vesilasikyllästetyllä männyllä. Kantavat rakenteet ja sisäpinnat ovat Stora Enson toimittamaa ristiin laminoitua massiivipuulevyä, itävaltalaista kuusta.
Nuuksion Pitkäjärven upeat maisemat hivelevät silmää. Puisia seiniä tekee mieli silittää. Luonnonvalo tulvii sisään valtavista ikkunoista.
Suomen metsämuseo Luston johtajana kahdeksan vuotta työskennellyt Kukko on uudesta työpaikastaan innoissaan.
”Luontokeskuksen tekeminen on ollut unelmatyötä.”
Haltian idea on avata näyteikkuna suomalaiseen luontoon ja houkutella vierailijat lähtemään retkelle kotimaan luontokohteisiin. Keskus tarjoaa maksullisten näyttelyiden lisäksi ilmaista retkeilyneuvontaa ja myy kalastus- ja metsästyslupia.
150 000–200 000:ta kävijää vuodessa tavoitteleva Haltia odottaa ulkomaisia turisteja ja pääkaupunkiseudun koululaisryhmiä. Suomen luonnon helmiä esitellään Haltiassa todennäköisesti myös valtiovieraille.
”Tärkeintä olisi, että vierailijat innostuisivat lähtemään metsään”, Kukko summaa.
Paljon kiitosta jo ennen avaamistaan kerännyt luontokeskus ei kuitenkaan kerro matkailijoille mitään metsätaloudesta eikä yksityismetsien luonnonhoidosta. Se harmittaa metsäväkeä.
Suurimman siivun noin 17 miljoonan euron hankkeesta rahoittaa Metsähallituksen luontopalvelut. Muita rahoittajia ovat Espoon kaupunki, Solvallan urheiluopisto, ympäröivät kaupungit sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö.
Myös Metsäteollisuus ry oli esiselvityksessä mukana vuosina 2002–2003, mutta myöhemmin järjestö jättäytyi hankkeesta. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelemat nykyiset ja silloiset Metsäteollisuuden edustajat eivät kommentoineet vetäytymisen syitä.
”Luontokeskuksen oli esiselvitysvaiheessa tarkoitus kertoa kaikista metsän käyttömuodoista, mutta metsätalouden esittely jäi, kun rahoitusta tälle ei saatu”, Kukko kertoo.
Syyt Metsäteollisuuden vetäytymiselle ovat jääneet epäselväksi myös Suomen Metsäyhdistykselle. Yhdistyksen yhteyspäällikkö Sirpa Kärkkäinen oli vielä muutama vuosi sitten mukana suunnittelemassa Haltiassa toimivan luontokoulun opetussisältöä.
”Alussa oli voimakas ajatus, että metsät kaikkine käyttömuotoineen olisivat mukana, mutta keskuksesta tulikin näyteikkuna kansallispuistoihin.”
Koululaisille suunnatun luontokoulun opetus keskittyy Kukon mukaan luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin.
”Rahoittajien intressien mukaan mennään”, hän toteaa. Kukko ei lämpene ajatukselle, että metsätalouden toimijat voisivat nyt hypätä kelkkaan mukaan ilman tuntuvaa rahoitusta luontokeskuksen investointeihin.
”Hanke kuitenkin kaipaa edelleen rahoittajia, joten jos metsätalouden toimijat ovat aloitteellisia, yhteistyötä voidaan harkita edelleen”, Kukko sanoo.
SUVI NIEMI
Luonto-
keskuksen
tekeminen on ollut unelmatyötä.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
