Puut pois ja ojat tukkoon: Riekon vuoksi on ennallistettu yli 3 000 hehtaaria suota

Metsähallituksen Markku Naasko (vas.), Kari Sormunen ja Markus Pekkinen ovat erittäin tyytyväisiä koneyrittäjä Janne Haverisen työn jälkeen elinympäristön ennallistamiskohteella Nurmeksessa. Ojitus ei elvyttänyt puuston kasvua, ojien tukkimisen toivotaan elvyttävän riekko- ja muita metsäkanalintukantoja. Kuva: Lari Lievonen

Metsähallitus aloitti riistan elin­ympäristöjen hoidon vuonna 2007 Juuassa. Siellä ennallistettiin 55 hehtaarin laajuinen valtion mailla sijainnut ojitettu kitumaa. Puusto hakattiin ja ojat tukittiin, tavoitteena oli tuottaa riekoille lisää kelvollista avointa elinympäristöä.

Silloin ei ollut aiempaa kokemusta tai tutkimustuloksia riekon hyväksi tehdyistä ennallistamistöistä.

Kymmenessä vuodessa kokemusta on karttunut. Tiedossa on, että ensimmäisessä ennallistamiskohteessa on parhaana vuonna ollut viisikin riekko­reviiriä, kertoo Metsähallituksen eräsuunnittelija Markus Pekkinen.

Riekko viihtyy eri aikoina vuodesta erilaisissa ympäristöissä. Se kaipaa etenkin soidin- ja poikasalueilta avoimuutta. Avointen elinympäristöjen puute ja ojitettujen soiden runsaus ovat osaltaan edesauttaneet riekon ahdinkoa Etelä-Suomessa.

Riistan elinympäristöjen hoitokohteet sijaitsevat tyypillisesti kitu- ja joutomailla. Eräsuunnittelijalle kohteita ehdottavat suunnittelijat leimikoiden suunnittelun yhteydessä.

”Paikallisten on ollut helppo hyväksyä ennallistamistyöt valtion mailla, koska kohteena on riekko. Hyväksyntää on edesauttanut myös se, että kohteet ovat puuntuotannollisesti merkityksettömiä, ojituksesta huolimatta niillä ei ole saavutettu haluttua puuston kasvua”, sanoo Metsähallituksen Nurmeksen tiimin tiimiesimies Markku Naasko.

Tuorein ennallistamiskohde sijaitsee Ristonsuolla Nurmeksessa. Sinne päästiin viime talvena lumen turvin hakkuulle, hakkuupoistuma oli 40 kuutiometriä. Naaskon mukaan kipuraja kannattavuudessa on 30 kuutiometriä. Ainespuuhakkuun jälkeen ennallistamis­kohteilla joudutaan yleensä vielä metsuri­työnä raivaamaan. Kun pieni­läpimittainenkin puusto on raivattu, tukitaan ojat kaivinkoneella ja yritetään palauttaa vesitalous ennalleen.

”Kelot, lakkapäät, metsojen hakomismännyt ja riistatiheikköjä kuitenkin säästetään”, tarkentaa Pekkinen.

Elinympäristöjen ennallistamistöistä hyötyvät riekon lisäksi myös muut metsäkanalinnut sekä metsähanhi, jotka viihtyvät ennallistetuissa ympäristöissä. Ennallistaminen on myös vesiensuojelullisesti hyödyllistä työtä.

Kymmenen vuoden aikana elin­ympäristöjä on ennallistettua riistan hyväksi yhteensä yli 3 000 hehtaaria koko maassa. Etelä-Suomessa kohteista sijaitsee noin 1000 hehtaaria ja Itä-Suomessa runsaat 500 hehtaaria.

”Ei tällä työllä yksinään saada metsäkanalintukantoja nousuun, mutta tällä tuetaan lintujen selviytymistä”, sanoo Pekkinen.

Hän myös painottaa, että työt riistan elinympäristöjen hyväksi rahoitetaan metsästyslupatuloilla. Kohteet sijaitsevat myös pääosin metsästyslupa-­alueilla.