MTK: Jatkuva kasvatus ei ole lääke monimuotoisuuden turvaamiseen – talousmetsissä lajistoa ylläpidetään lahopuulla ja luonnonhoidolla

Luonnonvarakeskuksen inventointien mukaan lahopuun määrä on kasvanut Etelä-Suomen metsissä noin 4,3 kuutioon hehtaarilla. 1990-luvun lopussa määrä oli 2,8 kuutiota hehtaarilla. Kuva: Johannes Wiehn

WWF:n Living Planet -raportin mukaan maapallon selkärankaisten eläinten määrä on romahtanut 60 prosentilla 1970-luvulta. WWF:n pääsihteerin Liisa Rohwederin mielestä metsiä pitäisi Suomessakin suojella lisää sekä korvata avohakkuita jatkuvalla kasvatuksella ja lisätä talousmetsien luonnonhoitoa.

MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mukaan jatkuva kasvatus ei ole mikään ihmelääke ilmaston ja monimuotoisuuden pelastamiseksi.

"Myös siinä pitää tehdä määrätietoisesti töitä monimuotoisuuden eteen, se ei synny itsestään. Jos ja kun jatkuvaa kasvatusta perustellaan paremmalla kannattavuudella, kyseinen paremman kannattavuuden malli ei tuota vanhoja metsiä, eikä korkeita puumääriä. Jatkuvassa kasvatuksessa kannattavuus syntyy nimenomaan siitä, että hakkuut ovat suhteellisen kovia ja niitä on useasti."

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on Hakkaraisen mukaan erittäin tärkeää: "Se pitää ottaa toisissaan niin meillä kuin muualla."

Talousmetsien luonnonhoitoa on kehitetty Suomessa määrätietoisesti 20 vuoden ajan.

"Paraikaa meillä on talousmetsissä lukuisia hankkeita, joissa kehitetään monimuotoisuutta. Hyvänä esimerkkinä tästä on kaikkien keskeisten sidosryhmien Monimetsä-hanke, jossa kehitetään talousmetsien luonnonhoitoa. Tänä vuonna Monimetsä-koulutuksessa kävi 750 metsäammattilaista", Hakkarainen kertoo.

Olennainen asia talousmetsien hoidossa on lahopuun lisääminen. Siitä riippuvaisia lajeja on noin 5 000.

"Vielä 1980-luvulla lahopuusta pyrittiin pääsemään eroon – nyt sitä tuotetaan. Tämä näkyy esimerkiksi valtion metsien inventointituloksissa."

Lisäksi Suomessa tiukasti suojeltujen metsien osuus on Euroopan maista suurin. Tilasto on peräisin Euroopan metsien tila 2015 -raportista.

Vuoden 2010 uhanalaiskartoituksessa Suomen lajiston uhanalaistumisen todettiin hidastuneen metsissä ja kulttuuriympäristöissä. Hakkarainen huomauttaa, että arvion perusteella metsälajeilla menee Suomessa paremmin kuin muiden elinympäristöjen lajeilla. Tilanne koskee erityisesti metsälinnustoa.

Suomalainen metsätalous eroaa tropiikin metsien käytöstä sillä, ettei täällä tuhota luonnonmetsää plantaasien tieltä. Hakkaraisen mielestä suomalainen kestävä metsätalous on oiva vientituote metsäkadosta kärsiviin maihin.

Lue myös:

Selkärankaisten eläinten määrä on romahtanut – WWF kehottaa vähentämään lihansyöntiä ja kaikkea kulutusta