Maisematyöluvanodotus maksoi 8 000 euroa
Ennen männikön harvennusta Kari Seppälä avusti metsänomistaa hakemaan maisematyölupaa varten lausunnot 15 naapurilta. Kuvassa näkyy myös muutamia pystyyn jääneitä kuusia. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMÄNTSÄLÄ (MT)
Vanhojen mäntyjen alla seisoo ajan patinoima kivipaasi, johon hakattu teksti on muuttunut lähes lukukelvottomaksi. Kivi kertoo koleraan joskus kauan aikaan sitten kuolleiden joukkohaudan paikan. Maata ei tee mieli tonkia.
Mäki kohoaa peltoaukean takana. Mäntsälän keskustan ympärille levinnyt asutus on ihan vieressä, ja mäellä risteilevät ulkoilupolut. Ei ihme, että alue on merkitty asemakaavaan virkistysalueeksi.
Ollaan silti yksityismaalla.
”Kun kaava-alueille suunnitellaan hakkuita, silloin pitää aina kääntyä kunnan puoleen. Hakkuisiin tarvitaan maisematyölupa”, selittää metsäneuvoja Kari Seppälä Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksestä.
Kolerahaudan ympäristössä kohoavalla mäellä kunta edellytti metsänomistajan keräävän lausunnot 15 naapurilta. Siihen ja maisematyöluvan käsittelyyn meni useita kuukausia. ”Sinä aikana kantohinta kääntyi laskuun. Metsänomistaja kärsi noin 8 000 euron tappion.”
Maisematyölupa raamitti tiukasti sallitut toimenpiteet. Mäen kainaloon sai tehdä aukon, mutta varsinaisella mäellä lupa salli vain mäntyjen varovaisen harvennuksen.
Seppälän mukana metsänomistajat ovat Orimattilan puolella selvinneet naapurien kuulemisesta sillä, että hakkuusta on pistetty lehteen ilmoitus. Se on paljon helpompi ja nopeampi tapa edetä.
Ihmisten suhtautuminen hakkuisiin vaihtelee. Kaava-alueilla osa maanomistajista haluaa jättää talojensa ympärille koskematonta metsää. Toisaalta myrskyt ovat pelottaneet ihmisiä.
”Myrskyjen jälkeen talojen ympäriltä on myös poistettu puita melkoisella vimmalla. Ihmiset pelkäävät niiden kaatuvan talojen ja autojen päälle”, Seppälä sanoo.
”Sitä en tiedä, mitä olisi tapahtunut, jos joku naapureista olisi vastustanut metsänkäsittelyä. Tuskin se olisi silti hakkuuta estänyt.”
Kolerahaudan ympärille jäi usean kymmenen metrin käsittelemätön suojavyöhyke. Lopputulos on maisemallisesti komea.
Mäellä koiriaan ulkoiluttavien mäntsäläläisten kelpaa ihailla mäntyjen välistä pilkistävää peltoaukeaa.
Perinteisen metsätalouden kannalta mäntyjä on liikaa. Onneksi ne tuottavat niin paljon siementä, että luontainen uudistuminen on käynnistynyt niiden varjostuksesta ja heinistä huolimatta.
”Viimeistään kymmenen vuoden kuluttua ylispuita pitäisi päästä harventamaan, mutta kukaan ei tiedä, saako siihen silloin lupaa.”
Osa männyistä on jo nyt muuttumassa kilpikaarnaisiksi jättiläisiksi. Sahojen raamit tulevat olemaan niiden laatutyvien kanssa kovilla.
”Huonekaluteollisuus saa näistä hienoa materiaalia”, toteaa Seppälä.
JARMO PALOKALLIO
Kun kaava-alueille
suunnitellaan
hakkuita, silloin
pitää aina kääntyä kunnan puoleen. Hakkuisiin
tarvitaan
maisematyölupa.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
