Lukijalta: Metsäalan koulutusta pitäisi tarjota jo peruskoulusta alkaen

Vanhanmuotoisessa kansalaiskoulussa oli monien käytännöntaitojen opetusta.

Pääsin itsekin nauttimaan tästä monipuolisuudesta 1960-luvun alussa. Silloin opetettiin muun muassa metsän kasvatuksen perusteita samalla tavalla kuin puutarhan hoitoa. Opin silloin, että porkkanapenkkiä kannattaa harventaa taimettumisen jälkeen. Samoin on tehtävä metsälle.

Itse olen opiskellut ammatillista väylää myöten koneinsinööriksi sekä kasvatustieteiden maisteriksi. Vanhempani näkivät ammatillisen väylän parempana kuin lukion ja sieltä korkeakouluun. Ajattelivat, että Suomessa on riittävästi herroja, tarvitaan lisää hyviä ammattimiehiä.

Metsänhoidosta jäi mieleeni vanhan ja kokeneen metsäalan opettajan lausahdus ”sian ja metsän paras lääke on kirves”. Anteeksi siat, mutta tämä lausahdus sisälsi oivan totuuden metsänhoidosta. Metsissä on tehtävä taimikonhoito ja harvennukset ajallaan, muutoin kasvu ja tuotto kärsivät.

Suomessa on 650 000 yksityistä metsänomistajaa, joista suurin osa on kaupungistunut. Heidän tietonsa metsätalouden perusasioista on jäänyt puutteellisiksi. Sen vuoksi kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmissa ja käytännön opetuksessa tulisi ottaa huomioon monet käytännön tiedot ja taidot, joita tarvitaan aikuisiässä. Yhtenä tärkeimmistä on metsätalouden opetus.

Metsäomaisuus siirtyy suurelta osin perintöjen kautta nuorille sukupolville. Oman omaisuuden hoidon ja koko kansantalouden kannalta olisi tärkeää, että opetussuunnitelmien tekijät ottaisivat asiasta kopin.

Koulutus on pitkällä aikavälillä vastaus hiilinielutavoitteen saavuttamiseen.

Kasvukierron aikana useammat harvennuskerrat toisivat metsänomistajille tasaisemmin kantorahatuloja ja teollisuus saisi tarvitsemansa raakapuun. Vanhojen metsien uudistaminen, joutomaiden metsitys ja tuhkalannoitus vahvistaisivat vielä hiilinielutavoitteita.

Esko Uusitalo

metsätalousyrittäjä

Äänekoski