UPM pystyi selvään parannukseen

UPM on parantanutpaperitehtaiden kannattavuutta omilla toimillaan. Samaan aikaan paperin hinnan ja kysynnän lasku on jatkunut, vaikkakin hidastuen. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

UPM:n toisen vuosineljänneksen tulos koheni 35 prosenttia viime vuodesta. Selkeä parannus syntyi paperitehtailta, jotka pinnistivät plussalle.

Toimitusjohtaja Jussi Pesonen kiittelee tulosparannuksesta vuosi sitten käynnistettyä kannattavuusohjelmaa, joka on edennyt suunniteltua nopeammin. Paperin kysynnässä ei sen sijaan ole tapahtunut käännettä parempaan.

Myös vaneritehtaat pyörivät hyvällä katteella. Energiatuotannon kannattavuus säilyi vakaana alemmista hinnoista huolimatta.

Sellulla ja tarroilla yhtiö ei saavuttanut tavoitteitaan. Sellutehtaiden tulosta söivät huoltoseisokit ja lehtisellun hinnan lasku.

”Tavoitteemme on nostaa sellun tuotantoa 10 prosentilla kolmessa vuodessa. Luultavasti se ylittyy. Jatkossa investointimahdollisuuksia on esimerkiksi Kaukaan sellutehtaalla.”

UPM:n menestys on pitkälti kiinni paperitehtaista, joilla on suuri paino yhtiön liikevaihdossa. Eurooppaa pitkään vaivannut paperin ylitarjonta on pakottanut UPM:n tiukkaan kulukuuriin, joka kantaa hedelmää etuajassa.

Jäljellä ovat vain kannattavimmat tehtaat. Niistä Pesonen onnistui piiskaamaan vuoden alkupuoliskolla selvästi aiempaa paremman tuloksen.

”Olen iloinen paperitehtaiden vahvasta parannuksesta. Se tapahtui tilanteessa, jossa paperin hinnat ja toimitukset laskivat”, Pesonen sanoo.

Pesosen mukaan paperin kysynnän lasku on hidastunut. Se antaa aikaa, mutta ei poista toimialajärjestelyiden tarvetta. Liipasimella ovat pienet ja keskisuuret paperintuottajat.

Alkuvuonna UPM nosti Euroopan ja Pohjois-Amerikan paperitehtaansa lähes 4 prosentin voitolle. Se on vaatimaton luku suhteessa paperitehtaisiin sitoutuneisiin pääomiin, mutta erinomainen tulos, kun ottaa suhdannetilanteen huomioon.

”Paperin osuus UPM:n liikevaihdosta on todella suuri. Vaatimatonkin parannus kannattavuuteen tuo silloin kassaan ison kasan euroja”, pohtii tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta.

UPM ei kerro osavuosikatsauksissa sahojensa tuloskuntoa. Sen sijaan vaneritehtaat näkyvät omana ryhmänään, ja tällä kertaa ne loistivat. Vaneritehtaiden tulos pesi Aasian paperit. Ne kannattivat toiseksi parhaiten energian jälkeen.

Energian liikevoittoprosentti pysyi yli 40 prosentissa. Energian osuus yhtiön liikevaihdosta on kuitenkin vain 4 prosenttia.

Jatkossa yhtiö hakee kasvua biopolttoaineista. Odotukset kohdistuvat Lappeenrannan biojalostamoon, joka tuottaa uusiutuvaa dieseliä. Kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan syksyn aikana, mutta yhtiön tulokseen sillä ei ole välittömiä vaikutuksia.

”Tämä on meille tärkeä investointi. Kenelläkään muulla ei ole vastaavaa tuotantotekniikkaa”, sanoo Pesonen.

Venäjän tilanteen mahdolliseen kärjistyminen puun tuonnin rajoittamiseen ei Pesosta huoleta. Edellinen kertakaan ei suomalaisia tehtaita pysäyttänyt. Kurja tilanne se silti olisi.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF