Vain muutama mh-yhdistysepäröi MTK:hon liittymistä

Valtaosa metsänhoitoyhdistyksistä on liittymässä MTK:hon. Puolenkymmentä yhdistystä ei ole päätöstä tehnyt ja muutama mukaan haluava yhdistys pohtii vielä tarvittavia sääntömuutoksia.

Tähän asti metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n välinen kytkös on kulkenut metsänomistajien liittojen kautta. MTK:n organisaatiomuutos lakkauttaa metsänomistajien liitot ja avaa yhdistyksille suoran jäsenyyden MTK:hon.

Suurin osa metsänhoitoyhdistyksistä on päättänyt hakea MTK:n jäseneksi. Jotkut yhdistykset eivät ole ottaneet vielä asiaan kantaa, mutta kielteisen päätöksen on tehnyt vain muutama yhdistys.

”Noin 80 metsänhoitoyhdistystä on edennyt niin pitkälle kuin tässä vaiheessa voi edetä. Kriittisesti MTK:n jäsenyyteen suhtautuneita yhdistyksiä on vain muutama”, kertoo metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta.

MTK:hon liittymisen käsittely on kesken tai tekemättä neljässä tai viidessä yhdistyksessä. Saman verran jäsenhakemuksia on palautunut yhdistyksille, sillä ne eivät ole olleet MTK:n laatimien mallisääntöjen mukaisia.

Alustavasti MTK:n jäsenyyden torjuivat Kiimingin ja Posion metsänhoitoyhdistykset. Hakkaraisen mukaan niistä ainakin Posio on harkitsemassa MTK:n jäsenyyttä.

MTK:ssa yhdistysten jäsenhakemukset käydään ensin läpi järjestön johtokunnassa. Virallisesti jäsenhakemukset hyväksytään MTK:n valtuuskunnassa, joka kokoontuu marraskuun lopulla.

MTK:n metsävaltuuskunta käy asiasta lähetekeskustelun lokakuun lopulla. Metsävaltuuskunta tekee esityksen muun muassa yhdistysten jäsenmaksuista.

Hakkaraisten mukaan jäsenmaksut ovat herättäneet keskustelua.

”Liikkeelle on tarkoitus lähteä vanhalta pohjalta. Se tarkoittaa, että 1,5 miljoonan euron potti jaetaan ensi vuodelle yhdistysten viime vuonna metsänomistajien liitoille maksamien jäsenmaksujen mukaisesti.”

Syksyn Metsätutka-kyselyn perusteella metsänomistajilla on melko hatara käsitys oman metsänhoitoyhdistyksen MTK:n jäsenyyttä koskevasta päätöksestä. Neljä viidestä metsänomistajasta ei tiennyt, millainen päätös asiasta on tehty.

MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyöhön metsänomistajat suhtautuvat varovaisen myönteisesti. Lähes joka viides metsänomistaja katsoo, että MTK:n jäsenyys lisää metsänhoitoyhdistyksen houkutusvoimaa. Suurin osa metsänomistajista suhtautuu jäsenyyteen neutraalisti.

MTK:n jäsenyyttä vieroksuu harvempi kuin yksi metsänomistaja kymmenestä.

Metsätutkan perusteella tyypillinen MTK:n jäsenyyden kannattaja on pohjoissuomalainen eläkeläisviljelijä, joka myy puuta säännöllisesti ja omistaa keskimääräistä enemmän metsää.

Jäsenyyden hyödyt taas eivät ole auenneet naisyrittäjälle, joka omistaa alle 19 hehtaaria metsää ja jolle metsätalouden merkitys on vähäinen.

Metsänomistajien liittoon kuulumaton Päijänteen metsänhoitoyhdistys on vetänyt tässäkin asiassa omaa linjaansa. Yhdistys käsittelee MTK:n jäsenyyttä lokakuussa.

”Meillä ei ole asian kanssa kiirettä. Maksumiehet kerkiävät uudistukseen mukaan myöhemminkin”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Markku Hatakka.

Metsänomistajien liittojen jättämää aukkoa paikkaamaan nimetyt MTK:n metsä- ja ympäristöasiamiehet eivät Hatakkaa miellytä. Niiden tilalle hän odotti selkeämpää panostusta maankäyttöön ja lakiasioihin liittyvään edunvalvontaan.

”Ymmärrämme, että MTK:ta tarvitaan metsänomistajien kansalliseen ja kansainväliseen edunvalvontaan. Paikalliset metsäasiat Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen kokoinen organisaatio osaa hoitaa itse.”

MTK:n mallisäännöt muistuttavat Hatakan mukaan tuottajaliittojen sääntöjä. Niissä ongelmana on metsänhoitoyhdistysten harjoittama liiketoiminta.

”Jos yhdistyksen liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa, asiat pitää olla omissa käsissä.”

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF