MTK: Kemeratuki painaa kuitupuun hintaa

”Kestävän metsätalouden tukiin (kemera) kuuluva pienpuun keräilytuki vääristää puukaupan toimintaa. Se on valunut osaksi ensiharvennuspuun kantohintaa”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Tiirolan mukaan ensiharvennuspuun kantohinta on laskenut viidenneksen vuodessa. Siinä näkyy rankojen keräämiseen saatavan kemeratuen vaikutus.

Kemeratuki uudistui kesällä. Uutena tukimuotona otettiin käyttöön taimikon varhaishoito. Sen lisäksi tukea saa nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin.

Uudistus lopetti metsänuudistamisen ja energiapuun korjuutuet.

Muutoksiin kuului pakollinen ennakkohakemus kaikille rahoitettaville toimenpiteille.

Metsänhoidolliset kemeratuet rakennettiin 68 miljoonan euron mukaan. Nyt hallitus on leikkaamassa tuesta 15 miljoonaa euroa. Se pakottaa tinkimään työlajeista tai pudottamaan tukitasoja.

Tiirolan mukaan kemeratuen leikkaus ei ole linjassa biotalouden vahvistamisen kanssa. Hän torjuu etenkin pitkävaikutteisiin työlajeihin kohdistuvat vähennykset.

”Meille tärkein työlaji on taimikon varhaishoito. Siinä pienellä panoksella on suuri vaikutus metsän myöhempään kehitykseen. Myös varsinaisella taimikonhoidolla on suuri vaikutus metsikön järeytymiseen ja ensiharvennustuloihin. Niistä ei saa tinkiä.”

Metsätalouden kannattavuudelle tärkeitä ovat myös tierahat ja suometsien hoito.

Hallituksen kaavailemia säästöjä Tiirola hakisi puukauppaa vääristävästä pienpuun keräilytuesta. Kokonaan sitäkään ei voi poistaa, sillä silloin energiapuun korjuuseen panostaneet yrittäjät törmäisivät seinään.

”Ongelma helpottuu jäävän puuston läpimittarajan pudottamisella parilla sentillä eli enintään 14 senttiin. Siitä kertyisi 7-8 miljoonan euron säästöt”, Tiirola laskee.

Reilun miljoonan euron lisäsäästöt syntyisivät terveyslannoitusten tuen poistamisesta. Pakon edessä myös suometsien hoidon tuesta voisi tinkiä noin miljoona euroa.

Julkisuudessa on väännetty kättä myös juurikäävän torjunnan rahoituksesta. Koneyrittäjät ovat olleet tyytymättömiä nykyiseen järjestelyyn.

Koneyrittäjien mukaan juurikäävän torjuntaan on varattu liian vähän kemeratukea.

Tukivarojen loputtua juurikäävän torjunnalle on ollut vaikea löytää maksajaa metsäteollisuudesta tai metsänomistajasta, jotka ovat torjunnan tilanneet.

Tiirola pohtii, pitäisikö juurikäävän torjunnan tukea laskea, jos siihen varatut rahat eivät riitä. Tuen voisi myös maksaa suoraan yrittäjälle, mikä vähentäisi byrokratiaa.

Yksi mahdollisuus olisi luopua tuesta ja jättää torjunta markkinamekanismien hoidettavaksi. Se tarkoittaisi, että metsäteollisuus maksaisi torjunnan, mikäli se haluaisi korjata puuta kesällä.

Tiirola laskee, että noilla toimilla saadaan kaivattu säästö kasaan.

Toisaalta kemeran sisältä pitäisi löytyä varat myös Pohjois-Suomen vajaatuottoisten metsien uudistamiseen, vaikka se ei enää kuulu varsinaisiin työlajeihin. Siihen tarvitaan parin miljoonan euron pottia.

Jarmo Palokallio

Avaa artikkelin PDF