Maaseudun proletariaatit

MT Metsä|Metsä

29.4.202209:12

Kolumni

Jouni Kemppainen

Kevään ajan myös metsänomistajat ovat seuranneet tiiviisti draamaa, jonka UPM ja Paperiliitto työmarkkinoille järjestivät. Yli kolmen kuukauden työtaistelun jälkeen osapuolet tekivät viisi paikallista sopimusta, jotka noudattivat yleistä palkankorotuslinjaa. UPM onnistui saamaan muutamia alakohtaisia joustoja, mutta ei onnistunut ajamaan Paperiliittoa matolta.

UPM pystyy teettämään nyt enemmän työtä paperitehtailla, mutta joutuu maksamaan siitä. Lisäksi yhtiö kärsi huomattavan mainehaitan asiakkaidensa silmissä ja menetti pari sataa miljoonaa euroa rahaa.

Paperiliitto maksoi jäsenilleen lakkoavustuksia, mihin sillä toki oli varaa. Valtio puolestaan menetti verotuloja poikkeuksellisen pitkän työtaistelun seurauksena.

Samaan aikaan metsäyhtiöiden tuloskunto on erinomainen. Metsä Group, Stora Enso ja UPM tekivät viime vuonna yhteensä 3,8 miljardin euron tuloksen, mikä on edellisen vuoden lukuihin verrattuna liki kaksinkertainen.

Myös paperitehtaiden työntekijöiden palkat ovat hyviä. Työtaistelullaan erittäin kannattavalla toimialalla he myös onnistuivat puolustamaan ansioitaan ja työehtojaan UPM:n heikennysyrityksiä vastaan, vaikka mitään ei tullut ilmaiseksi.

UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kiistää ideologisen työtaistelun, mutta huomauttaa UPM:n pystyneen nyt murtamaan palkansaajaliikkeen mahdollisuutta hinnoitella työtään aiemmalla tavalla (MT 27.4).

Metsänomistajien kannattaa kiinnittää Wahlroosin retoriikkaan huomiota. UPM haluaa lisätä hinnoitteluvaltaansa teollisessa ketjussa, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö tämä koskisi myös puun hankintaa.

Vapun lähestyessä vanha vertaus proletariaattien ja pääoman ikuiseen taisteluun saa lausunnosta uutta syvyyttä. Mutta hyvä onkin kysyä, ketkä nykyisessä metsäteollisuudessa ovat varsinaisia proletaareja.

Täydellä syyllä tätä roolia voidaan sovittaa metsänomistajien harteille, vaikka heillä on käytössään teollisuuden keskeinen tuotannontekijä.

Tästä saatava korvaus kuitenkin mataa huomattavasti metsäjättien tulonmuodostusta jäljessä.

Kun metsäteollisuuden suuryhtiöt lähes kaksinkertaistivat tuloksensa viime vuonna, havutukin hinta kohosi vain runsaat 10 prosenttia ja kuitupuun vain puolet tästä.

Puun hinnan nousu ylittää vuositasolla palkansaajien korotukset, mutta jää markkinataloudessa toimivan teollisuuden tuloskohennuksesta huomattavasti jälkeen.

Kun kilpailuviranomaiset kieltävät metsäproletaareja liittymästä hinnoittelussa yhteen, on toimittava voimassa olevilla säännöillä.

UPM:n tai muunkaan metsäteollisuuden saneluun ei ole syytä suostua, vaan on kilpailutettava yhtiöitä sinnikkäästi. Lisäksi puutavaran hinnan kehitystä kannattaa seurata pidemmällä tähtäyksellä.

Muun muassa metsänhoitoyhdistykset ovat monien pienempien palveluntarjoajien kanssa tässä asiassa metsänomistajien tukena.

Maaseudun Tulevaisuuden uusi MT Metsä -palvelu seuraa metsämarkkinaa tarkasti. Mahdollisimman ajantasainen seuranta toteutuneista kaupoista on metsänomistajille tärkeää. Myös kansainvälisen suhdanteen seuraamisen merkitys korostuu jatkuvasti.

Metsänomistajien kannattaa tervehtiä myös ilolla teollisuuden kanssa kilpailevaa hiilensidontamarkkinaa, josta metsänomistajilla on tulevaisuudessa mahdollisuus saada myös ansiotuloja.

Raaka-aineen tuottajan on pystyttävä myös taistelemaan palkansaajaliikkeen tavoin omasta edustaan.

Kova kilpailu raaka-aineesta on taistelevan metsänomistajaluokan etu.

Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.