Metsään sijoittava Mikko R. Salminen: "Metsätalous on laiskalle rahalle huono bisnes"
Ostometsissä on usein paljon kunnostustarvetta, mutta omatoiminen metsänhoito kääntää metsätalouden kannattavaksi.
Mikko R. Salminen asuu Jyväskylässä, mutta valtaosa hänen metsistään on Pohjois-Pohjanmaalla. "Keski-Suomessa on vaikeaa löytää sellaisia myynnissä olevia metsätiloja, joiden osto olisi taloudellisesti perusteltavissa", hän sanoo. Kuva: Sami KarppinenOmatoiminen ja aktiivinen metsänhoito tekee metsätaloudesta kannattavaa, arvioi jyväskyläläinen metsänomistaja Mikko R. Salminen.
”Metsätalous on laiskalle rahalle huono bisnes. Viimeisin ensiharvennukseni on hyvä esimerkki. Jos olisin vieraalla teettänyt ennakkoraivauksen, kaikki puukauppatulot olisivat uponneet siihen.”
Salminen osti ensimmäisen metsäpalstansa vuonna 2000 Kestilästä Pohjois-Pohjanmaalta.
Sen jälkeen hän on kasvattanut metsäpinta-alaa yli 200 hehtaariin. Metsät sijaitsevat Kestilässä ja Petäjävedellä Keski-Suomessa.
Salmisen mielestä metsämaan hinnat ovat monin paikoin karanneet liian korkealle, kun niitä verrataan metsätalouden tuotto-odotuksiin.
”Koditonta rahaa lyödään kiinni metsiin ja ajatellaan sen tuottavan siellä. Esimerkiksi Keski-Suomessa on vaikeaa löytää sellaisia myynnissä olevia metsätiloja, joiden osto olisi taloudellisesti perusteltavissa.”
Salminen aloittaa usein kunnostustöistä, kun hän on hankkinut uuden palstan.
”Ostometsissä on paljon kunnostustarvetta. Minulla on sellainen tapa, että vähintään pistän perusojituksen kuntoon ja siinä yhteydessä katsotaan tarve metsäautotiestölle, mönkijätiestölle ja mönkijäurille”, Salminen kertoo.
”Mönkijätiet tulevat ojan viereen erittäin pienellä kustannuksella.”
Mönkijätie on Salmisen metsissä pari metriä leveä tie, ura taas kevyempi väylä, jonka varrelta voi kerätä puuta tai levittää lannoitteita.
”Metsissäni maastot ovat vähän haasteellisia. Jos olisi kangasmetsää, sen kuin ajelisi. Kaikkein kivikkoisimmissa metsissä mönkijällä menosta ei tule käytännössä mitään.”
Mönkijästä otetaan Salmisen metsissä kaikki mahdollinen hyöty irti. Sen kyydissä kulkevat metsätyövälineet, mutta sillä tehdään paljon muutakin. Salminen ajaa mönkijällä puita metsästä, levittää lannoitteita sekä lanaa, jyrää ja kunnostaa metsäteitä.
”Minulla mönkijän käytöstä on tullut järjestelmä. Kaikki on tehty sellaiseksi, että työvälineiden käyttö ja kuljetus on helppoa. Työn tekemisen on oltava joutuisaa, kun sitä tekee vapaa-aikanaan.”
Salminen käy päivätöissä Jyväskylän ammattikorkeakoululla hallintojohtajana.
Erikoista Salmisen mönkijäjärjestelmässä on muun muassa se, että työkoneita kuljetetaan aina mukana.
Salminen ei jätä mönkijää lisälaitteineen metsätilalle, vaan kuljettaa niitä mukanaan maastoauton peräkärryssä.
Hänellä on tarkoitukseen varta vasten tehty järeä, sisäpituudeltaan 6-metrinen peräkärry. Se painaa tyhjänä 800 kiloa. Koneet hän kiinnittää kärryyn ketjuilla, ei liinoilla.
”Näin järeä kärryn ei tarvitsisi olla, mutta kuljetan sillä kaikenlaista muutakin tavaraa.”
Kotona ja metsätiloilla koneille on lastausrampit, joita pitkin ne kulkevat ripeästi kyytiin.
Salmisen kotipihasta Jyväskylästä kertyy 286 kilometriä metsätilalle Kestilään. Hän uskoo, että metsänomistajakunnan kaupunkilaistuessa mönkijä voisi hyödyttää yhä useampaa omatoimista metsänomistajaa.
Mönkijän käyttöä metsätaloudessa myös tutkitaan ja kehitetään Salmisen työpaikalla Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja siitä julkaistiin opas muutamia vuosia sitten.
Tähän vuodenaikaan Salminen tapaa hakea metsästä mönkijän avulla tuulenkaatoja, jos sellaisia on sattunut kaatumaan.
Puunajo ei hänellä ole kuitenkaan mönkijän pääasiallinen käyttötapa, vaikka yhden kerran hän on ajanut 85 kuutiota koivua kohteelta, jossa tavanomaisen ajokoneen arvioitiin vahingoittavan alikasvoskuusikkoa liikaa.
Motomies kävi kaatamassa puut ja Salminen ajoi ne mönkijällä tien varteen.
”Keväät ja alkukesät teen metsänhoitotöitä, kuuman ajan hoidan kesällä tiestöä ja syksyllä metsästän”, hän kertoo metsäkalenteristaan.
”Puun myyn kaiken pois, sillä omaa tarvetta minulla ei ole juuri lainkaan.”
Puukaupat hän tekee UPM:n kanssa ja hän kehuu yhteistyötä yhtiön ostomiesten kanssa.
”Tuulenkaadot ja muut asiat saadaan hoitumaan järkevästi. En ole ollenkaan varma, saanko jokaisessa tapauksessa puulle parhaan hinnan, mutta saan parhaan kokonaisyhteistyön.”
Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisema opas kevyiden koneiden käytöstä metsätaloudessa
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
