Puolukkapojan leima ei haittaa Kauko Saloa
Tietokirjan koostamiseen, kirjoittamiseen ja artikkeleiden toimittamiseen kului kolme vuotta, Kauko Salo sanoo. Työ palkittiin. ”Kirja on unelmien täyttymys.” Lari Lievonen Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
Moni suomalainen metsänkävijä osaa jo yhdistää joensuulaistutkija Kauko Salon nimen vuosittaisiin marjasatoennusteisiin ja -katsauksiin.
Marjoista ja sienistä on tullut Salolle oikeastaan tuote. Keväästä syksyyn valtakunnan mediahuomio on pyörinyt hänen ympärillään.
”Kieltämättä olen leimautunut marjatutkijaksi, mutta en osaa sitä millään lailla kielteisenä asiana nähdä. Puolukkapojaksihan minua on kutsuttu”, Salo hymyilee.
Muille tutkijoille hän on sanonut, että luokaa tekin tutkimusaiheistanne tuotteita.
On entistä tärkeämpää, että Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tutkijat tekevät työtä, josta on yhteiskunnassa hyötyä ja joka kiinnostaa kansalaisia, Salo ennustaa.
Nyt Salo on jälleen jokaisen suomalaisen asialla uuden kirjansa kanssa.
Metsä – Monikäyttö ja ekosysteemipalvelut on yhteensä 97 tutkijan ja samalla alansa huippuasiantuntijan kirjoittama ajankohtainen, peräti 328 sivun kokonaiskatsaus suomalaiseen metsään.
Salolle kirja on vuosien unelman täyttymys.
”Tämä kirja piti tehdä, vaikka kyllä se oli ajallisesti pitkä prosessi. Kolme vuotta kului tietokirjan koostamiseen, kirjoittamiseen ja artikkeleiden toimittamiseen. Enää sen uudelleen aloittaminen ei olisi edes mahdollista, koska monet kirjoittajat ovat jääneet eläkkeelle.”
”Ekosysteemipalveluista kuulin ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten. Termi on käännetty suoraan englannista, ja onhan se sanahirviö”, miettii Salo.
Hän ehdottaa paremmaksi sanaa luontohyödyt ja sen vastapariksi termiä luontohaitat. Jälkimmäisiä edustavat vaikkapa hirvikärpäset ja punkit.
Ennen ekosysteemipalvelu-termiä puhuttiin kansanomaisemmin ensin metsien moninaiskäytöstä ja myöhemmin monikäytöstä.
Ekosysteemipalvelut edustavat laajempaa kokonaisuutta: tuotantopalveluiden lisäksi niihin kuuluvat säätely-, kulttuuri- sekä ylläpito- ja tukipalvelut.
Kirjan sisällysluettelo syntyi metsäekologin mielessä vuosien aikana ja yllättäen valmistuessaan se näyttää vastaavan Luonnonvarakeskuksen toiveita.
On tuotantopalveluita, metsän säätelyä, metsävarojen kehittymistä, suurpetojen vaikutuksia riistaeläinkantoihin, marjastuksen ja sienestyksen uhkakuvia, kulttuuria ja terveysvaikutuksia.
Salo kehuu vuosikymmenten aikana erityisesti Itä-Suomen yliopistossa ja Metsäntutkimuslaitoksessa sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa kertyneiden verkostojensa arvoa.
”Kaikki kirjoittajat edustavat alojensa valtakunnallista ja monet kansainvälistäkin huippua. Esimerkkinä yllättävistä osioista on metsänteologia, josta ei varmasti ole metsäkirjoissa ennen kirjoitettu.”
Salo toivoo kirjan kuluvan opiskelijoiden, virkamiesten, metsäalan yrittäjien ja poliittisten päättäjienkin käsissä.
”Halusin sellaisen kirjan, jonka Tuupovaaran mummokin ymmärtää. Siksi näin paljon vaivaa termien selventämisessä. Nyt kyseessä on metsänovellien sarja, jossa jokaisen artikkelin lopussa on selkeät opasteet lisätietojen lähteille.”
Salo myöntää, että kirjassa on hänen elämäntyönsä yhdessä paketissa. Vielä ei kuitenkaan ole eläkepäivien vuoro, vaan uudelleen kehittyvä marja- ja sienitietokanta vaatii edelleen tekijäänsä ja puolestapuhujaansa.
Salon työ Luken leivissä jatkuu.
Liisa Yli-Ketola
Kirja luettavissa vapaasti
verkossa: http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-326-123-5
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
