Viime vuonna kirjattiin ennätysmäärä virallisia suurpetohavaintoja – kasvua lähes 60 prosenttia

Eniten havaintoja tehtiin ilveksistä. Kuva: Lukijan kuva

Havaintomäärä on korkein koskaan kirjattu ja kirjaukset kasvoivat kaikilla suurpetolajeilla.

Eniten havaintoja tehtiin ilveksistä (40 125) ja susista (25 697). Suhteellisesti suurin kasvu nähtiin karhuhavainnoissa, joita kirjattiin 16 593 eli lähes kaksinkertainen määrä vuoteen 2024 verrattuna. Myös ahmahavaintojen määrä kasvoi selvästi ja havaintoja kertyi 4 710, mikä on noin neljännes enemmän kuin edellisenä vuonna.

”Ennätyksellisten havaintomäärien taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä. Havaintojen ilmoittaminen petoyhdyshenkilöille on ollut aiempaa aktiivisempaa, ja myös petoyhdyshenkilöiden oma kirjaamisaktiivisuus on kasvanut”, arvio riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta.

Riistakeskus arvioi tiedotteessa, että suurpetokantojen vahvistuminen ja keskustelu suden mahdollisen kannanhoidollisen pyynnin käynnistymisestä ovat voineet lisätä kiinnostusta havaintojen ilmoittamiseen.

”Tehokas suurpetohavainnointi ja suden DNA-näytteiden keruu ovat keskeisiä, jotta kannanarviointi perustuu mahdollisimman luotettavaan tietoon”, sanoo tutkija Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suurpetokantojen kehitystä seurataan valtakunnallisen petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Vapaaehtoisten tutkimuksen avustajien muodostama verkosto on toiminut Suomessa 1970-luvun lopulta lähtien, ja sen keräämät havainnot ovat keskeinen osa suurpetokantojen arviointia.

Vuonna 2025 havaintoja kirjanneiden petoyhdyshenkilöiden määrä nousi lähes 300 henkilöllä uuteen ennätykseen. Havaintoja tallensi vuoden aikana 2 671 henkilöä. Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät riistakeskuksen sivuilta.

Petoyhdyshenkilöt tarkastavat kansalaisten ilmoittamat suurpetohavainnot. Varmennetut havainnot tallennetaan Luken ylläpitämään Tassu-järjestelmään, jossa ne ovat tutkijoiden ja viranomaisten hyödynnettävissä. Kaikki petoyhdyshenkilöiden kirjaamat suurpetohavainnot ovat nähtävissä Luken luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa.

Tammi- ja helmikuu ovat suden ja ilveksen kantojen seurannan kannalta tärkeintä aikaa. Susihavainnot ja DNA-keräys ovat erityisen tärkeää alkuvuodesta toteutetun suden kiintiöpyynnin jälkeen, jotta sen vaikutuksia susikantaan voidaan arvioida luotettavasti.