Metsähallituksella on Pohjois-Suomessa 700 kilometriä teitä, joiden kaltaisia ei etelästä löydy

Talvitien pohja perustetaan tasaiseen kangasmetsään tai suolle tiivistämällä lunta, tasaamalla tiepohjia koneellisesti tai levittämällä piennarojista maata tieuralle. Kuvituskuva. Kuva: Kari Lindholm

Etelä-Suomessa talviteiden käyttö on vähäistä, mutta Pohjois-Suomessa talvitiet ovat tärkeässä roolissa. Tänä talvena Metsähallituksella on valtion mailla noin 700 kilometriä talviteitä, joista 400 kilometriä sijaitsee Lapissa ja 300 kilometriä Pohjanmaa-Kainuun alueella.

Talvi mahdollistaa väliaikaisten teiden rakentamisen lumen ja jään päälle. Talviteiden ansiosta puunkorjuu ja -kuljetus onnistuu myös alueilla, joille ei pääse tietä pitkin.

“Lapissa lähes puolet vuotuisesta puunkorjuusta tehdään talviteitä pitkin. Talviteitä käytetään tyypillisesti marraskuulta huhtikuulle”, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsänhoitopäällikkö Ville Väärälä Lapin alueelta.

Tilapäisen talvitien pohja perustetaan tasaiseen kangasmetsään tai suolle tiivistämällä lunta, tasaamalla tiepohjia koneellisesti tai levittämällä piennarojista maata tieuralle. Kun tiepohja on jäätynyt riittävän syvälle, pääsevät korjuukoneet ja puutavara-autot liikkumaan talviteille.

Talviteiden rakentaminen on Metsähallituksen mukaan kustannustehokasta, sillä pysyvän metsäautotien perustaminen vaatii esimerkiksi murskeen ajamista ja tien kunnostusta. Lisäksi talviteistä jää luontoon vain vähän jälkiä.

Talviteiden kuntoon ja rakentamiseen vaikuttavat vuosittaiset sää- ja lumiolosuhteet. Kuluneen talven pakkaset ovat Metsähallitus Metsätalous Oy:n Pohjanmaa-Kainuun alueen metsänhoitopäällikön Ari Pasasen mukaan auttaneet talviteiden jäätymisessä.

“Lumi ei kuitenkaan ole pakkautunut ja tiivistynyt kunnolla, minkä vuoksi talvitiet ovat paikoin tavallista epätasaisempia. Kuiva pakkaslumi ei myöskään ole mahdollistanut teiden tasoittamista", Pasanen kuvailee Metsähallituksen tiedotteessa.