Hyypänjokilaakso on Suomen paras maisema
KAUHAJOKI
Ympäristöministeriö palkitsi marraskuun alussa Suomen paras maisemahanke –kilpailun voittajan. Ykköseksi valikoitui Etelä-Pohjanmaalla, Kauhajoen etelälaidalla sijaitseva Hyypänjokilaakson maisemahankkeiden kokonaisuus.
Noin kaksikymmentä kilometriä pitkälle alueelle sijoittuu kaunis kulttuurimaisema.
Kauhajokelainen maisema-arkkitehti Marketta Nummijärvi iloitsee siitä, että paikkakunnalla tehty yhteinen työ saa nyt tunnustusta.
”Työt on saatu vauhtiin, ja ne jatkuvat vielä. Täällähän ei ole ollut yhtä ainoaa maisemahanketta, vaan niitä on varmaan ollut kymmenkunta, joista viisi osallistui kilpailuun ja sai tämän palkinnon.”
Maisemanhoidon, puskien raivaamisen ja vesistöjen kunnostamisen lisäksi alueelle on rakennettu virkistysreitti, jolle toivotaan lähitulevaisuudessa laajennusta.
”Maisemahan kehittyy koko ajan. Maisemasuunnittelussa on yllättävän paljon erilaisia osa-alueita, esimerkiksi tiehankkeet. Nyt tänne on tuulivoimaa tulossa ja siihen liittyy monia kysymyksiä. Puntaroitavana on ollut aika isojakin asioita.”
Hyypänjokilaakson maisemahankkeiden taustalla vaikuttavat Hyypän kyläseura ry, Kauhajoen kaupunki, Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen neuvottelukunta sekä Suomen metsäkeskus.
Mittavan projektin valmistelutyö käynnistyi vuonna 2005.
Tuolloin Hyypän kyläseuran puheenjohtajana toiminut Heikki Yli-Korhonen keskusteli ensimmäisen kerran maisemahankkeesta Kauhajoen kaupungin kanssa.
”Siihen suhtauduttiin kylällä heti myönteisesti, ja päätettiin tarttua toimeen.”
Projektin nimittäminen luonnonsuojelulain mukaiseksi suojeluhankkeeksi herätti aluksi miehessä epäilyksiä.
”Vähän ensin ajattelin, että mitähän tällainen nyt tarkoittaa. Luonnonsuojelijathan ovat aina suhtautuneet maatalouteen hieman omintakeisesti, eri lailla kuin maanviljelijät itse.”
Suuresta asukasmäärästä huolimatta hanke eteni yksimielisesti ja hämmästyttävän kitkattomasti. ”Ei se aiheuttanut minkäänlaisia ennakkoluuloja, yllättävää kyllä.”
Marketta Nummijärvi korostaa, että maaseudun peruselinkeinot olisi kyettävä jatkossakin pitämään elinkelpoisina.
”Tällainen maisemanhoitohan on vain hienosäätöä, alueen elinkeinot hoitavat päätyön.”
Nummijärven mielestä maaseudun kehittäminen ei ole ollut yhteiskunnan puolelta viime aikoina järin hyvää.
”Nipistetään elinkeinojen toimintamahdollisuuksia, yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja maaseudun elävyyttä. Hyvin massiivinen keskittämisvaihe on menossa, ja se ei helpota tilannetta maaseudulla.”
Heikki Yli-Korhosen mukaan maalaismaisemaa ei nähty menneinä vuosikymmeninä samoin kuin nykyään.
”Eihän joskus 50- ja 60-luvuilla maisema- tai luontoarvoja osattu arvostaa. Sitä näkymää pidettiin itsestäänselvyytenä. Joskus kun täällä kävi vieraita kaupungista, niin he kyllä ihastelivat maisemia. Miljöötä on oppinut itse arvostamaan entistä enemmän, kun on matkustellut välillä muualla.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
