Kestävä metsätalous vaatii jatkuvaa taistelua EU:ssa – "Siellä on paljon väärinkäsityksiä", Metsäteollisuuden puheenjohtaja Seppo Parvi sanoo

"Erittäin tärkeää on, että hallitus jatkaa aktiivista Suomen etujen puolustamista päätöksenteossa Brysselissä", Metsäteollisuuden puheenjohtaja Seppo Parvi viittaa kestävään metsätalouteen liittyviin kysymyksiin. Parvi on Stora Enson talousjohtaja ja yhtiön Suomen maajohtaja. Kuva: Jarno Mela

Kestävän metsätalouden puolustaminen Euroopan unionin päätöksenteossa vaatii jatkuvaa taistelua, sanoo Metsäteollisuus ry:n uusi puheenjohtaja Seppo Parvi.

EU:ssa valmistellaan parhaillaan suomalaisen metsätalouden ja metsäteollisuuden tulevaisuudelle tärkeitä linjauksia luonnon monimuotoisuutta turvaavasta biodiversiteettistrategiasta ja niin sanotusta taksonomia-lainsäädännöstä, jossa määritellään kestäviksi hyväksytyt taloudelliset toimenpiteet metsissä.

Biodiversiteettistrategia on asettamassa kovat tavoitteet suojelupinta-aloille. Taksonomia-lainsäädännön mukaan vain pieni osuus metsätaloudesta ja tiukoin ehdoin metsien ennallistaminen, metsittäminen ja suojelu saatetaan jatkossa katsoa kestäviksi taloudellisiksi toimenpiteiksi.

"Teollisuudenalana pyrimme korostamaan kestävän metsätalouden merkitystä luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Me voimme lisätä puunkäyttöä ja edistää monimuotoisuutta samaan aikaan", Parvi sanoo.

Hän nostaa esimerkeiksi Metso- ja Helmi-ohjelmat, jotka ovat ainutlaatuisia monimuotoisuusohjelmia Euroopassa.

"Suomessa tämä yhteensovittaminen ymmärretään aika hyvin, mutta meidän täytyy tehdä työtä sen osalta, että myös keski- ja eteläeurooppalaiset EU-maat ja päättäjät ymmärtävät sen. Siellä on paljon väärinkäsityksiä."

Parvi uskoo, että metsäsektorin sanomalla on vastaanottavaisia kuulijoita EU:ssa.

Ymmärrystä hänen mukaansa näyttää löytyvän, kun kuuntelee Euroopan parlamentin ja jäsenmaista kootun neuvoston näkemyksiä puupohjaisen kiertotalouden merkityksestä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

"Metsäteollisuudessahan me korvaamme fossiilisia raaka-aineita ja fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvaa tuotantoa. Esitämme ratkaisuja, joilla päästään niskan päälle ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luodaan työtä ja hyvinvointia."

"Meidän pitää jatkaa vaikuttamista komission työhön ja muistuttaa näistä faktoista, jotka helposti unohtuvat keskustelussa."

Kestävän metsätalouden ansiosta Suomessa voidaan Parvin mukaan investoida ja lisätä hakkuita tulevaisuudessakin.

"Jos hakkuita rajoitetaan täällä, niin todennäköisesti ne siirtyvät toisaalle, ja se voi tarkoittaa tuotteiden tuotantoa kolmansissa maissa, joissa kestävyys ei ole samalla tasolla kuin meillä."

Hän harmittelee, että metsäkeskustelussa aikajänne on nykyisin monesti kovin lyhyt, vaikka metsätalous ja metsäteollisuuden investoinnit vaativat pitkäjännitteistä työtä.

"Puuvarat ovat kasvaneet samaan aikaan, kun metsäteollisuus on kasvanut. Suomen metsissä on nyt yli puolet enemmän puuta kuin 50 vuotta sitten. Vuosittainen kasvu on 108 miljoonaa kuutiometriä, ja viime vuonna puuta käytettiin 73 miljoonaa kuutiometriä."

"Aina ei keskustelussa nähdä sitä, että metsiä täytyy hoitaa aktiivisesti ja tehdä hakkuita oikeaan aikaan. Kun puu pääsee liian vanhaksi, se ei enää sido hiiltä kuten kasvava puu."

Metsäteollisuus on investoimassa Suomessa uuteen tuotantoon, mutta myös synkkiä lukuja useiden satojen työpaikkojen katoamisesta on kerrottu, kun UPM päätti sulkea Kaipolan paperitehtaan Jämsässä ja Stora Enso pysäytti kaksi hienopaperikonetta Oulussa.

Parvin mukaan on mahdotonta esittää arviota, kuinka nopeasti Suomessa suljetaan lisää koneita painopaperien kulutuksen laskiessa.

"Kun koronapandemia saadaan toivon mukaan hallintaan, niin nähdään, kuinka kysyntä palautuu. Sen jälkeen yritykset tekevät päätöksiä omista lähtökohdistaan."

Maan hallituksen ja metsäteollisuuden välien nähtiin kiristyvän, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) vaati UPM:ltä enemmän yhteiskuntavastuuta Kaipola-päätösten yhteydessä.

Parvin mukaan metsäteollisuudella on toimivat välit hallitukseen ja hyvä keskusteluyhteys niin pääministerin kuin muiden avainministerien kanssa.

"Me uskomme ja toivomme, että maan hallitus pyrkii varmistamaan paitsi metsäteollisuuden niin koko vientiteollisuuden kilpailukyvyn suhteessa meidän kilpailijamaihin."

"Erittäin tärkeää on, että hallitus jatkaa aktiivista Suomen etujen puolustamista päätöksenteossa Brysselissä", Parvi viittaa kestävään metsätalouteen liittyviin kysymyksiin.