Tutkimus: Kokopuukorjuu köyhdyttää metsämaan
Koko kiertoajan kattavien laskelmien perusteella kokopuukorjuu ei ole ravinnetaloudellisesti kestävää, vaikka suositusten mukaisesti 30 prosenttia hakkuutähteistä jätetään kasvupaikalle. Kokopuukorjuussa ravinnetase jää useimmissa tapauksissa negatiiviseksi.
Kuva: Markku VuorikariRavinnepoistumien suuruus riippuu hakkuun voimakkuudesta, puulajista ja metsikön kehitysvaiheesta.
Kokopuukorjuussa kasvupaikalta poistuu ravinteita huomattavasti enemmän kuin runkopuukorjuussa. Runkopuukorjuu onkin yleensä kestävää ja siinä ravinnetase säilyy positiivisena.
Tutkimus kokopuukorjuun ravinnetaloudellisista vaikutuksista on julkaistu kansainvälisessä European Journal of Forest Research -sarjassa.
Kestävyyden lähtökohtana pidettiin sitä, että puunkorjuussa kasvupaikalta ei poistu enemmän ravinteita kuin mitä sinne laskeuman ja mineraalimaan rapautumisen kautta tulee.
Metsien kestävän käytön kannalta on tärkeää käyttää ja kehittää korjuutapoja, joissa metsiin jätetään ravinnerikkaimmat kasvinosat, jolloin korjuun vaikutukset metsien kasvuun jäävät vähäisiksi.
Kokopuukorjuu, jossa poistetaan runkojen lisäksi latvusmassaa bioenergian lähteeksi, on yleistynyt voimakkaasti. Kansallisen metsäohjelman tavoitteena on kasvattaa vuotuinen metsähakkeen käyttö 10–12 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
