Metsätöitä teetetään kirjavin ehdoin
Heikki Hakkarainen on työskennellyt metsänhoitoyhdistyksen metsurina Rengossa vuodesta 1991. Sen jälkeen konehakkuut ovat yleistyneet ja paljon metsureita on irtisanottu, mutta monilla kohteilla metsurihakkuita tarvitaan yhä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoMetsureita edustava Puuliitto on huolissaan metsätöiden teettämisestä yhä pidempinä alihankintaketjuina.
Ketjutuksen seurauksena metsätöiden todelliset tekijät on vaikea selvittää, ja töitä saatetaan paiskia laittomin ehdoin. Työehtosopimusten ja lain vastaisia työoloja esiintyy työehtosihteeri Harri Häkkisen mukaan niin yhtiöiden, Metsähallituksen kuin metsänhoitoyhdistysten hankintaketjuissa. Tapauksia tulee Puuliiton tietoon viikoittain, eniten Itä- ja Länsi-Suomessa.
”Toimijat tekevät tilaajavastuulain mukaiset hankinnat, mutta useimmilla ei ole vastuuta siitä, mitä sen jälkeen tapahtuu metsässä”, Häkkinen selittää.
Hän pitää härskeimpänä viime kesänä ilmi tullutta urakkaa, jossa metsurille maksettiin 2,80 euroa tunnissa. Yleisempää on työnantajien laistaminen esimerkiksi työterveyshuollosta, ylläpitokorvauksista, työmaakuljetuksista ja turvavarusteista. Palkkoja maksetaan ja majoitusvuokria peritään käteisellä. Erään energiapuusavotan taksa perustui urakoitsijan itse kehittämään, puumäärän silmämääräiseen mittaustapaan.
Puuliitto saa ongelmallisista työoloista tietoa yhteydenottojen perusteella. Pitkien hankintaketjujen vuoksi liiton on yhä vaikeampaa selvittää, kenen vastuulla työmaa on. Pääurakoitsijan ei ole pakko antaa tietoja aliurakoitsijoistaan.
Liitto tekee yhteistyötä työlainsäädäntöä valvovien aluehallintovirastojen (avi) kanssa. Jos viranomaisten tarkastuksissa löytyy puutteita, liitto voi julistaa yrityksiä saartoon. Silloin niiden urakat saattavat keskeytyä, ellei Puuliiton kanssa päästä sopuun. Tällä hetkellä saarrossa on viisi yritystä. Pelurit ovat kuitenkin ketteriä liikkeissään.
”Pöytälaatikosta otetaan yhtiölle uusi nimi, ja jatketaan, kuin mitään ei olisi tapahtunut.”
Häkkisen mukaan avit tarvitsisivat lisää työvoimaa valvontaan, erityisesti ulkomaalaistarkastajia.
Häkkisen mielestä paljon ratkeaisi jo sillä, että työn tilaajat pitäisivät silmänsä auki sopimuksia tehdessään. Työehtoja polkeva yritys voi tarjota metsäpalveluita 40–45 prosenttia halvemmalla kuin muut.
”Ei tarvita kuin yksinkertaista matematiikkaa todistamaan, ettei tietyllä tarjoushinnalla kyetä vastaamaan työvoima- ja muista kustannuksista täysimääräisesti.”
Työoloista on joitakin mainintoja PEFC-metsäsertifioinnissa. Sertifikaatin yhtenä ehtona on, että työnantajavelvoitteita noudatetaan. Käytännössä sertifiointi ei ole toiminut Puuliiton odotusten mukaisesti, koska työn teettäjän vastuu ei ulotu tarpeeksi pitkälle urakointiketjuun.
Häkkinen toivoo parannuksia PEFC-sertifioinnin tänä vuonna uudistettaviin kriteereihin. Viimeisen julkistetun luonnoksen mukaan työnantajavelvoitteiden rinnalle tulisi uusi kriteeri hyvien käytäntöjen noudattamisesta metsätyöpalveluiden hankinnoissa.
Puuliitto on ollut ketjutuksesta huolissaan jo pitkään. Häkkisen mukaan ilmiö tuntuu kuitenkin yleistyneen viime kesän jälkeen. Kuluvana talvena metsätyömailla on ollut poikkeuksellisen vilkasta, sillä vähä lumi on mahdollistanut työnteon.
”Hoitotyöt pärähtävät kunnolla käyntiin huhtikuussa. Entistä enemmän on tulijoita metsään mitä erilaisimmilla työehdoilla.”
Monet ehtoja polkevat yhtiöt ovat virolaisia. Osaksi niiden ongelmat johtuvat siitä, etteivät yrittäjät tunne suomalaista työlainsäädäntöä. Häkkinen korostaa, että ulkomainen työvoima ja ulkomaiset urakoitsijat eivät sinänsä ole ongelma.
”Tänne voi tulla urakoitsijoita mistä tahansa, kunhan noudatetaan pelisääntöjä.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
