Erikoinen menetelmä tuplasi hidaskasvuisten runkojen hinnan – ”Rungot ovat myöhemmin niin täynnä pihkaa, että ne ovat kuin lakattuja"

Ilpo Koivuharju kuorii puut pakkasella, jolloin kuori irtoaa parhaiten. Kuorittu puu erittää pihkaa, joka parantaa lahonkestävyyttä. Kuva: Juha Tanhua

Sodankyläläinen Ilpo Koivuharju sai idean ensiharvennuskokoisten mutta hidaskasvuisten ja lujien männyn- ja kuusenrunkojen jalostamisesta parempaan käyttöön kuin vessapaperiksi tai polttopuuksi.

”Kuitupuun kuutiohinta kaksinkertaistuu, kun niistä tehdään poroaitatolppia. Tällä voisi periaatteessa elääkin, mutta ei tämä ole minulle elinkeino vaan harrastus, joka käy kuntoilusta”, Koivuharju pohtii.

Kuoritut puunrungot katkotaan lopuksi 2,8 metrin korkeudelta ja jätetään pihkoittumaan. Kuva: Juha Tanhua

Tolppien määränpää on Utsjoki, jossa ei liioin havupuita kasva. Koivuharju lupautui tekemään sikäläiselle paliskunnalle aluksi kärryllisen tolppia, mutta suuremmillekin määrille olisi kysyntää.

Nykyään monet paliskunnat ovat siirtyneet käyttämään painekyllästetystä puutavarasta valmistettuja tolppia, jotka ovat perinteisiä pitkäikäisempiä. Ikuisia nekään eivät kuitenkaan ole.

Kyllästetyt tolpat pehmenevät maanrajasta kelvottomaan kuntoon suunnilleen parissakymmenessä vuodessa, jonka jälkeen niistä tulee ongelmajätettä.

Poronhoitoalueen metsissä lojuu tälläkin hetkellä tuhansia kilometrejä paikoilleen jääneitä, käytöstä poistettuja poroaitaverkkoja, joihin metsän eläimet törmäävät ja tarttuvat.

Koivuharju pelkää, että kyllästetyistä poroaitatolpista sikeää aikanaan samanlainen ongelma.

”Minun mielestä maastoon ei pitäisi viedä lainkaan painekyllästettyä puuta. Niiden poisviennistä tuskin maksetaan, ja lisäksi ne pitää toimittaa polttolaitokseen hävitettäviksi.”

Puunkuorista saa hyviä sytykkeitä uuniin, Ilpo Koivuharju kertoo. Kuva: Juha Tanhua

Lumikengillä metrisen lumikerroksen päällä kulkeva Koivuharju aisaa valitsemansa tolpparungot pystyyn neljältä ilmansuunnalta parkkausraudalla. Sen jälkeen hän katkoo kuorimansa rungot 2,8 metrin korkeudelta moottorisahalla.

Toimenpiteiden tarkoituksena on, että kuorensa menettänyt ja kaltoin kohdeltu havupuu alkaa erittää pihkaa, joka parantaa aitatolpan lahonkestävyyttä.

”Rungot ovat myöhemmin niin täynnä pihkaa, että ne ovat kuin lakattuja. Kuusesta saa vielä kestävämmän tolpan kuin männystä.”

Kun tolpat ovat pihkaantuneet riittävästi, ne katkaistaan lumettomana aikana.

Aitatolpan latvaläpimitta on 7–10 senttimetriä, joten ensiharvennuskokoinen puu sopii tarkoitukseen erityisen hyvin.

Koivuharju arvioi, että aitatolpiksi sopivia havupuurunkoja löytyisi pohjoissuomalaisista ensiharvennusleimikoista ”miljoonittain”.

Kokonaan toinen asia on, kuka niitä alkaisi valmistaa. Tolppasavotta käy nimittäin työstä.

Ensiharvennukselta saatava aitatolppa soveltuu hyvin myös muiden aitausten kuin poroaitojen materiaaliksi.

Keskitalven tolppasavotasta on hyötyä myös riistaeläimille, jotka käyvät ruokailemassa Koivuharjun kaskessa.

”Porot ovat ruokintatarhoissa, joten niitä ei täällä näy, mutta metsäjänikset ovat vakiovieraita.”