Ei kalikkaakaan kaatopaikalle – purkutalojen puu tuottaa sähköä, lämpöä ja tuhkaa

Tyypillinen purettava talo on rintamamiestalo, Janne Salonen kertoo. Korona-aikana ihmiset ovat intoutuneet purkamaan uudisrakennusten tieltä vanhoja kotipaikkojaan myös maaseudulla. Kuva: Rami Marjamäki

Janne Salonen kahmaisee kouransa täyteen hakekasasta ja tutkii tavaraa. Puun seasta erottuu vaaleaa nöyhtää.

"Siinä on jonkin hirren välissä ollut pellavaeristettä."

Hirsi eristeineen on peräisin Salosen ja hänen yhtiökumppaninsa Jukka Tuominiemen yrityksen JST Kuljetuspalvelut Oy:n purkamasta talosta. Purkupuu ajetaan murskattavaksi ja haketettavaksi asfaltoidulle kentälle Hämeenkyröön. Hake päätyy polttoaineeksi läheisen Metsä Boardin Kyron kartonkitehtaan yhteydessä sijaitsevalle Hämeenkyrön Voiman voimalaitokseen. Purkupuun lisäksi hakkeeksi päätyy kaadettuja pihapuita ja läheisen talotehtaan puujätettä. Yhteensä haketta kertyy vuosittain 15 000 kuutiometriä.

Kierrätyspuun käyttö voimaloissa ylitti vuonna 2019 miljoonan kuution rajapyykin. Kuva: Jukka Pasonen

JST-kuljetus on pieni toimija kasvavalla alalla. Vuonna 2019 kierrätyspuun hyödyntäminen energiaksi ylitti Luonnonvarakeskus Luken tilaston mukaan miljoonan kuutiometrin rajan. Vertailun vuoksi: Metsähaketta voimalaitoksissa paloi 7,5 miljoonaa kuutiota ja metsäteollisuuden sivutuotepuuta yli 11 miljoonaa kuutiota.

JST Kuljetus Oy purkaa vuosittain noin 60 rakennusta. Jätteen kierrätys on tärkeä lenkki ketjussa. Purku-urakoista ja muista lähteistä kertyy vuosittain 15 000 kuutiota haketta. Kuva: Rami Marjamäki

Vielä kymmenen vuotta sitten suuri osa purkupuusta päätyi kaatopaikalle. Muutos on ollut nopea. Kaatopaikkamaksut ovat korkeat, eivätkä kaatopaikat enää edes saa loppusijoittaa puuta. Jotta purkupuusta tehty hake kelpaa voimalaan, se ei saa sisältää epäpuhtauksia. Pellavaeristeen rippeet eivät haittaa. Ongelmallisempia ovat metallit, haitalliset kemikaalit ja palamattomat materiaalit.

Lajittelu alkaa purkutyömaalla. Rakennuksesta irrotetaan ensiksi kaikki kierrätyskelvottomat osat. Salonen osoittaa jätepuukasasta löytyvää lipsahdusta: Tuuletusikkuna ei kuulu haketettavaksi, koska se voi sisältää esimerkiksi alumiiniritilän.

”Ensimmäinen päivä purkutyömaalla on äärimmäisen tärkeä, vaikka silloin ei saada paljon tavaraa pois. Tarkalla käsinpurulla minimoidaan epäpuhtauksien määrä.”

Yhteensä tavallisen kohteen kuten rintamamiestalon purkaminen kestää kolmesta neljään päivää.

Epäpuhtauksia poistetaan vielä kaivinkoneella kuormien purkamisen yhteydessä. Loput hoitavat puun murskaimessa sijaitsevat kaksi magneettia, jotka sieppaavat hakkeesta talteen naulat ja muut metallinpalat.

Hämeenkyrön Voiman voimalassa kierrätyspolttoaineiden osuus on 40–50 prosenttia, josta puolet on puhdasta kierrätyspuuta, kertoo käyttöpäällikkö Tero Siltanen. Lisäksi voimalassa palaa kaupan ja teollisuuden pakkausjätettä sekä kartonkitehtaalta kertyvää puutähdettä ja kuorta.

Voimalalla on lupa polttaa AB-luokan jätepuuta, joka sisältää esimerkiksi maalattua puuta, mutta ei painekyllästettyä tavaraa.

Puhdas kierrätyspuu on Siltasen mukaan kustannustehokasta polttoainetta, mutta sen käyttö vaatii tarkkaa tasapainottelua palamista haittaavien aineiden pitoisuuksien kanssa. Esimerkiksi kloori aiheuttaa korroosiota kattilan kuumimmissa osissa.

Voimalaitoksen päästöjä seurataan jatkuvasti. Pölypäästöille, typen oksideille, rikkipäästöille ja suolahapolle on omat puhdistuskeinot.

Etualalla näkyvä tuuletusikkuna ei kuulu haketettavaksi, koska se saattaa sisältää alumiinia, jota magneetti ei nappaa talteen. Kuva: Rami Marjamäki

EU:n jätedirektiivi edellyttäisi, että rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään materiaaliksi 70 prosenttia. Suomi ei ole yltänyt vuodelle 2020 asetettuun tavoitteeseen. Betonimursketta käytetään paljon esimerkiksi tierakentamisessa, mutta jätepuusta käytännössä kaikki poltetaan.

Äkkiseltään voisi ajatella, että vanhasta talosta voisi ottaa paljon käyttökelpoista puutavaraa rakentamiseen. Salonen pitää purkupuuta pitkälti hyödyntämiskelvottomana.

”Pidän tekemättömänä paikkana vanhojen talojen puun uusiokäyttöä. Tavara on usein laadullisesti pilalla esimerkiksi homeen vuoksi.”

Hankaluutta lisää, että puutavara on työlästä irrottaa ehjänä.

Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan puhdasta kierrätyspuuta käytetään Keski-Euroopassa lastulevyteollisuudessa. Suomessa vastaavalle ei ole tarvetta, sillä lastulevyksi käytetään puutuoteteollisuuden sivuvirtoja.

Parhaiten materiaalikäyttöön sopisi rakennusteollisuudelta ylijäävä, käsittelemätön puutavara. Yksi este uusiokäytölle on jätelaki. Lain mukaan kertaalleen jätteeksi luokiteltua tavaraa saa ottaa vastaan vain sellainen taho, jolla on lupa jätteen käsittelyyn.

Kierrätyspuun kiertokulku päättyy tuhkaan. Osa siitä sijoitetaan kaatopaikalle, mutta tuhkaa jalostetaan myös metsälannoitteeksi ja sitä käytetään maarakentamiseen. Esimerkiksi kelpaa JST-kuljetuksen oma kahden hehtaarin asfalttikenttä, joka on rakennettu savimaalle tuhkakerroksen päälle.

”Kalliomurskeella kenttää ei olisi voinut tehdä savikolle, siihen ei riitä rahat”, yrittäjä Janne Salonen toteaa.

Voimalaitostuhkan käyttö vaatii aina ympäristöluvan tai kevyemmän mara-luvan. Sitä voidaan käyttää rakentamiseen sellaisissa kohteissa, joissa se pysyy varmasti paikallaan eikä aiheuta päästöjä ympäristöön. Esimerkiksi metsäteiden rakentamiseen sitä ei yleensä sallita. Sen sijaan metsäteiden pohjaksi kelpaa purkurakennusten betoni.

"Se on edullinen vaihtoehto kalliomurskeelle. Olemme tehneet varmaan 99 prosenttia metsäteiden pohjista kymmenen kilometrin säteellä. Kysyntää on enemmän kuin materiaalia."

Teiden lisäksi betonimursketta on mennyt esimerkiksi navettojen, pihamaiden, rehuvarastojen ja lietesäiliöiden pohjiin.

"Sillä on samat ominaisuudet kuin kivellä. Rakenne on routimaton."