Bosgårdissa ei alaharvennuksia tehdä
Marcus Walsh vastaa Bosgårdin kartanon metsätaloudesta. ”Virkistysarvot ovat tärkeitä, mutta tärkeintä on silti raha.” KARI SALONEN Kuva: Viestilehtien arkistoporvoo (MT)
Toimitusjohtaja, metsänomistaja Marcus Walsh omistaa puolet uusmaalaisesta Bosgårdin kartanosta. Hän myös vastaa kartanon 300 hehtaarin metsän hoidosta.
Menetelmäksi on valittu jatkuva kasvatus, jota Walsh edistää metsäpalveluyrityksensä Innoforin kautta.
”Alaharvennus on kaikista heikoin metsänhoitomenetelmä metsänomistajalle. On paljon järkevämpää tehdä kaksi tai kolme yläharvennusta ja sitten avohakkuu – tai välttää avohakkuut kokonaan”, Walsh sanoo.
Jatkuvan kasvatuksen kannattavuus perustuu sahapuiden korjaamiseen.
”Metsänhoitomenetelmän arvot ovat erittäin hyvin linjassa Bosgårdin kartanon muiden arvojen kanssa, mutta sen käyttö perustuu silti tuoton maksimointiin.”
Jatkuvan kasvatuksen avulla alueiden virkistys-, maisema- ja luontoarvot säästyvät. Merkitystä on myös alikasvoksen tarjoamalla suojalla kanalinnuille, jota tilan toinen isäntä Aarne Schildt metsästäjänä erityisesti arvostaa.
Kun metsässä tehdään eri-ikäisrakenteeseen pyrkivä hakkuu, valomäärän lisääntyminen tuottaa erittäin edullisen tilanteen esimerkiksi mustikalle.
”Mustikka on biologinen kulmaeliö, jonka menestyksestä hyötyvät myös erittäin monet muut lajit”, Walsh kuvailee ekologisia hyötyjä.
”Metsän säilyttäminen metsänä avohakkuuta välttämällä suojaa arvokkaita suojelukohteita pienilmaston ja vesitalouden muutoksilta. Pienialaiset suojelukohteet menevät pilalle, jos niiden ympäristö muuttuu rajusti.”
Kuusi on ainoa varsinainen suomalainen varjopuulaji.
”Kuusi uudistuu hyvin varjoon, lehtipuita varten pitää tehdä pienaukkoja kuusen neulasten aiheuttaman happamoitumisen estämiseksi. Mänty uudistetaan siemenpuuhakkuilla, jota täydennetään kevyellä maanmuokkauksella”, Walsh kuvailee.
”Jos taimiaines ei kehity tarpeeksi hyvin, sitä voidaan täydentää istutuksilla, mutta tätä tarvitaan harvoin.”
Jatkuvan kasvatuksen menetelmät eroavat harsinnasta siinä, että jatkuvassa kasvatuksessa metsää hoidetaan kokonaisuutena ja tilarakenne otetaan huomioon.
”Lehtipuut kannattaa säästää, vaikka niistä ei olisi kuin polttopuuksi. Niiden merkitys metsän terveydelle ja kasvulle on ravinnekierron kautta erittäin suuri.”
Bosgårdin kartanon metsät ovat välitilassa tasa-ikäistävän ja eri-ikäistävän metsänhoidon välissä. Alueet painottuvat nuorehkoihin metsiin.
”On yllättävän pieni ongelma löytää ammattitaitoisia metsäkoneenkuljettajia, he voivat todeta hakkaavansa niin kuin omassa metsässään hakkaisivat”, Walsh kertoo.
”Yläharvennus on kuljettajalle huomattavasti edullisempi hakkuumuoto kuin alaharvennus. Toisaalta kuljettaja on paljon vartijana ja jäljen on oltava hyvää. Uusiutuvia taimia on suojeltava kaadoilta.”
Jatkuvan kasvatuksen hakkuut eivät ole pientä pipertämistä, vaan niihin on saatava mahdollisimman voimakas monitoimikone, joka nostaa puun ajouralle.
”Hakkuut eivät todellakaan ole mitään puuhastelua, vaan niissä poistetaan jopa puolet puustosta. Tilavuudessa pitää päästä mielellään sataan k uutioon hehtaarilta”, Walsh jatkaa.
”Sahat ostavat mielellään yläharvennuskohteita itsestään selvistä syistä.”
Keinotekoisesti istuttamalla luotu yksilajinen metsä on altis erilaisille tuhoille.
”Luontainen uudistus reagoi ilmastonmuutokseen, eikä taimien geneettinen aineisto yksipuolistu. Eri-ikäisrakenne toimii puskurina, kun olosuhteet muuttuvat”, Walsh kertoo.
Metsäsuhde on suomalaisille erittäin merkittävä. Jatkuva kasvatus on suojelun ja avohakkuumallin väliltä löytyvä keskitie, jota esimerkiksi virkistysarvoiltaan merkittävillä Metsähallituksen mailla toivoisi harkittavan vakavasti.
”Pienet siirrot voivat merkitä maisematasolla erittäin paljon: esimerkiksi vanhat yksittäiset puut kannattaa hakkuissa ehdottomasti säästää”, Walsh korostaa.
”Avohakkuiden pitkä valtakausi on ollut tavaton sääli tavallisen suomalaisen kannalta. Erityisesti Suomen Pohjois- ja Itä-osissa maisemia on hakkaamalla pilattu totaalisesti. Suomi on rakennettu metsätuloilla, mutta malttia olisi pitänyt olla enemmän.”
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
