Sadat vesialan yrityksetpyrkivät Suomesta maailmalle

Suomi on edelläkävijä jätevesien puhdistuksessa. Nyt yritykset yrittävät viedä tekniikkaa maailmalle yhteisvoimin. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

HANNELE NYROOS

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin listoilla on noin 400 kotimaista vesialan yritystä. Niistä suurella osalla on edellytykset kansainvälistyä ja saada osansa kasvavista markkinoista.

Tekesin mukaan vesiteknologian markkinoiden arvo on noin 300–400 miljardia euroa. Ala kasvaa noin 5–10 prosentin vuosivauhdilla.

Suomalaisten vesialan yritysten osaaminen liittyy muun muassa jätevesien puhdistukseen, veden kierrätykseen ja säästämiseen sekä suolan poistoon merivedestä.

Kansainvälistymistä hidastaa yritysten pieni koko. Niiden on tehtävä yhteistyötä lyödäkseen läpi ulkomailla.

Asiassa auttaa Tekesin neljättä vuotta käynnissä oleva vesiohjelma. Siinä mukana olevia yrityksiä lähtee ympäristöministeriön edustajien kanssa Maailman vesifoorumiin Ranskan Marseilleen 12.–16. maaliskuuta.

Kokoontumisessa Suomi pääsee esittelemään vesiosaamistaan.

Cleantech Finland järjesti tulevasta matkasta tiedotustilaisuuden keskiviikkona Helsingissä.

Vesiosaamiselle on kysyntää, sillä viidennes maailman väestöstä kärsii vesipulasta. Lähes miljardilla ihmisellä ei ole puhdasta juomavettä. Saastuneesta vedestä johtuviin sairauksiin kuolee vuosittain 1,4 miljoonaa lasta.

Jopa 90 prosenttia maapallon jätevesistä johdetaan käsittelemättöminä vesistöihin. Teollisuuden jätevesistäkin 70 prosenttia päästetään luontoon sellaisenaan.

Ympäristöneuvos Hannele Nyroos ympäristöministeriöstä arvioi, että väestönkasvu, kaupungistuminen, kulutustavat ja ilmastonmuutos pahentavat vesipulaa.

Pelätään, että vuonna 2030 jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä elää kuivuudesta kärsivillä alueilla. Tilanne lisää ristiriitoja eri maiden ja veden käyttäjien välillä.

Suomi voi viedä maailmalle paitsi teknologiaa, myös mallin vesivarojen käytön suunnittelusta ja hallinnoinnista sekä sopuisasta yhteistyöstä naapurivaltioiden kanssa.

Nyroosin mukaan myös vesilaitosten toimittaman veden hinnoittelu on tärkeää.

Maksuilla hillitään veden kulutusta ja huolletaan vesijohtoverkostoa. ”Yhdyskuntien käyttämästä vedestä säästyisi maailmalla 40–60 prosenttia, jos vuotavat vesijohtoverkostot korjattaisiin.”

Maatalouden osuus makean veden kulutuksesta on 70 prosenttia. Tuotetusta ruuasta 40 prosenttiin tarvitaan kasteluvettä.

Tietokirjailija Risto Isomäen mielestä kuumissa maissa pitäisi kiireellä kehittää vettä säästävää ruuantuotantoa.

Puuston määrää lisäämällä ja rakentamalla maavalleja voitaisiin hidastaa sadeveden valumista suoraan jokiin. Viljelmille kannattaisi istuttaa varjostavaa puustoa ja orgaanisia suojakatteita vähentämään haihduntaa.

Yleisistä viljelykasveista maissilla on parhaat edellytykset tuottaa satoa kuivilla alueilla. Myös oliivi ja syötävät kaktukset ovat hyviä vaihtoehtoja.

Isomäen mielestä Suomi voi kantaa kortensa kekoon vesipulan ehkäisemiseksi tuottamalla tuulivoimaloita. Ne ovat vettä säästävä sähköntuotantomuoto. Energiantuotanto kuluttaa maailmassa makeaa vettä toiseksi eniten heti maatalouden jälkeen.

KATJA KOLJONEN

Avaa artikkelin PDF