Tilusjärjestely parantaametsätilan kannattavuutta
OULU, HAUKIPUDAS (MT)
Uudistusala on parikymmentä metriä leveä. Jäkälämatto ja muutamat yksinäiset puut jatkuvat pituussuunnassa pitkänä nauhana silmänkantamattomiin.
”Haukipudas on yksi Suomen pirstoutuneimmista kunnista. Täällä metsätilat ovat yleensä 20–30 metriä leveitä ja muutaman kilometrin pitkiä”, kertoo Toimiva metsä -hankkeen projektipäällikkö Mikko Honkanen.
Paikalliset metsänomistajat halusivat mukaan Suomen metsäkeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimiston hankkeeseen, jotta niin kutsuttujen nauhatilojen rakennetta saataisiin parannettua.
”Tavoitteena on tiedottaa metsänomistajia mahdollisuudesta parantaa metsälöiden kokoa ja muotoa tilusrakenteita muuttamalla. Tämä lisää metsätalouden kannattavuutta.”
Hankkeen toinen tavoite on edistää yhteismetsien perustamista ja tilojen liittämistä yhteismetsiin.
Pohjois-Pohjanmaan metsäalueista vaikean tilusrakenteen maita on noin 400 000 hehtaaria. Haukiputaalla koko kunta koostuu nauhamaisista tiloista.
”Nauhatilat ovat syntyneet historian saatossa. Jokivarsien varrella olevia palstoja haluttiin jakaa tasapuolisesti. Jokaiselle tuli hiukan suota ja hiukan metsää.”
Tilojen hankala muoto sekä suoalueiden ja kangasmaiden vaihtelu vaikeuttavat puunkorjuuta ja kulkemista.
”Kuviot ovat pieniä, ja metsien välissä olevia soita on hyvin hankala ylittää kesäaikaan”, Honkanen kertoo.
”Alueella on myös paljon viivästyneitä hakkuita ja metsänhoitotoimenpiteitä.”
Haukiputaan lisäksi esimerkiksi Hailuoto, Ii ja Liminka ovat erittäin pirstoutuneita alueita. Ongelma vaivaakin erityisesti maakunnan länsiosia.
Metsänomistajalle tilarakenteiden muokkaaminen tuo monia hyötyjä, kertoo Honkanen.
”Metsätilojen kannattavuus paranee suurempien kuviokokojen myötä. Kuljetusmatkat lyhenevät, ja hakkuu- ja metsänhoitokustannukset pienenevät.”
Lisäksi ympärivuotisten hakkualojen pinta-ala lisääntyy. Honkanen uskoo kaikkien tekijöiden helpottavan puunmyyntiä.
”Puunostajat miettivät yhä enemmän hakkuukulujen pienentämistä. Pieniltä, vaikeakulkuisilta palstoilta puut jäävät ostamatta.”
Tilusjärjestelyjen selvitysten yhteydessä metsänomistajilta kysytään halukkuutta liittää tilansa yhteismetsään.
”Hankkeen pohjalta syntyi Kiimingin yhteismetsä. Myös Haukiputaalle ollaan perustamassa yhteismetsää.”
Kiimingin yhteismetsään metsänsä liittäneellä perheellä oli jo ennestään hyviä kokemuksia yhteismetsistä.
”Metsänhoito helpottuu ratkaisevasti. Metsät on nyt sukupolvenvaihdoksessa siirretty lapsille”, kertoo Pentti Pellikka.
Maanmittaustoimiston kartoittaja Mikko Marjomaa kokee yhteismetsät kannattavana vaihtoehtona.
”Isommalla alueella on tasaisempi tuotto ja parempi kantohinta. Tilusrakenne ei myöskään pirstoudu.”
Haukiputaalla asuva Erkki Torvela on halukas liittymään yhteismetsään, mikäli sellainen tilusjärjestelyjen yhteydessä perustetaan: ”Haluan liittää metsät yhteismetsään ennen sukupolvenvaihdosta.”
Haukiputaan yhteismetsään on tällä hetkellä liittymässä 1 500 hehtaaria metsää. Liittyminen on metsänomistajalle maksutonta.
”Yhteismetsä on täällä tarpeellinen monella tavalla. Aktiivisuus metsänhoidossa on pientä, ja jopa 60 prosenttia hakkuista on tekemättä”, kertoo Marjomaa.
Myös metsänomistajien kaupungistuminen aiheuttaa huolta.
Pohjois-Pohjanmaalla 35 prosenttia metsänomistajista asuu eri kunnassa kuin missä heidän metsänsä sijaitsevat.
”Metsänhoidon aktiivisuus voi laskea huomattavasti, jos metsään mennäkseen on ajettava monta sataa kilometriä.”
LAURA KAKKONEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
