Jatkuva kasvatus vapauttaa metsänviljelyltä
Poimintahakkuissa ajourat täytyy suunnitella erityisen huolellisesti. Hakkuissa poistetaan suuria puita ja jätetään pieniä, hyväkuntoisia puita kasvamaan. Saara Olkkonen Kuva: Viestilehtien arkistoPADASJOKI (MT)
Metsikön kasvatus eri-ikäisenä sallitaan uudessa metsälakiehdotuksessa, joka on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä.
Eri-ikäiskasvatus eli niin sanottu jatkuva kasvatus tarkoittaa, että metsiköstä hakataan yksittäisiä suuria puita ja jätetään hyväkuntoisia pieniä puita kasvamaan.
Metsikkö säilyy siis peitteisenä eikä sitä tarvitse hakkuun jälkeen kylvää tai istuttaa.
Stora Enso Metsän kehitysjohtajan Pekka T. Rajalan mukaan uudistamiskustannuksilta välttyminen on suurin syy, miksi jatkuva kasvatus kiinnostaa metsänomistajia.
”Venäjällä metsää kasvatetaan juuri sillä periaatteella”, Rajala toteaa. Metsässä tehdään poimintahakkuita, ja aukot taimettuvat itsekseen.
Rajala suhtautuu jatkuvaan kasvatukseen varovaisen myönteisesti.
Jos peitteinen metsänkasvatus innostaa avohakkuita kaihtavia metsänomistajia myymään puuta, puun tarjonta voi hieman lisääntyä, hän uskoo.
”Annetaan kaikkien kukkien kukkia”, Rajala muotoilee.
Takalan näkemyksen mukaan rehevillä mailla jatkuva kasvatus toimii ongelmitta. Omassa metsässään hän ei kuitenkaan menetelmää kokeilisi.
Käytännön metsäammattilaiset suhtautuvat usein epäileväisesti eri-ikäisrakenteisen metsän korjuun onnistumiseen ja kannattavuuteen.
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) vanhemman tutkijan Sauli Valkosen mukaan eri-ikäisrakenteisesta metsästä kertyy hakkuissa puuta noin 100 kuutiometriä hehtaarilta, jos hakkuuväli on 15 vuotta. Jos hehtaarilta poimitaan vain 50 kuutiometriä, hakkuita voidaan tehdä tätä useammin.
Tutkija kehottaa pyyhkimään pois mielikuvat pehmeästä metsänkäsittelymenetelmästä ja päämäärättömästä puuhastelusta.
”Leimikon suunnittelu on jatkuvassa kasvatuksessa erityisen tärkeää”, Valkonen toteaa.
Säästettävien puiden valinta, ajourat ja puiden kaatosuunnat täytyy miettiä huolellisesti.
Poimintahakkuiden puunkorjuuseen perehtynyt vanhempi tutkija Matti Sirén muistuttaa, että suurten puiden kaatoon tarvitaan järeä kone ja rautainen ammattitaito.
Metsä Groupin puunhankinnan kehitysjohtaja Olli Laitinen pelkää, että eri-ikäismetsän korjuu aiheuttaa erimielisyyksiä metsänomistajan ja puunostajan välillä.
”Harvaksi hakattu metsä, jonka puuston pohjapinta-ala on esimerkiksi 10 neliömetriä hehtaarilla ei välttämättä vastaa odotuksia. Metsänomistajan täytyy puukaupoilla ymmärtää, miltä metsikkö näyttää erilaisten käsittelyvaihtoehtojen jälkeen.”
Sirén perää eri puolille Suomea esimerkkikohteita, jotta ihmisillä olisi jokin käsitys, miltä jälki voi näyttää.
”Nykyiset tutkimusalat ovat kuin kirurginveitsellä tehtyjä, käytäntö voi olla toista.”
Kaikki ovat yhtä mieltä, että lopputulos on kaikissa hakkuutavoissa koneyrittäjän harteilla. Sirén uskoo, että he kyllä oppivat uusia menetelmiä.
”1980-luvulla keskusteltiin, onnistuuko hakkuukoneen kuljettajalta poistettavien puiden valinta harvennushakkuissa – onnistuuhan se”, Sirén muistuttaa.
”Tieto ja taito syntyvät vain tekemisen kautta.”
Sirén toppuuttelee vanhanaikaista vastakkainasettelua. Mistään totaalisesta siirtymästä tasaikäisestä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen ei ole kyse, hän painottaa.
Tutkijat ja metsäammattilaiset pohtivat kannattavan metsänkäsittelyn menetelmiä Metlan, Metsätehon ja Suomen biotalousklusteri Fibicin retkellä Vesijaolla toissa perjantaina.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
