Jousimetsästäjiäon arviolta 15 000

Suomen yli 300 000 metsästyskortin haltijasta jousella metsästää noin 15 000, Suomen jousimetsästäjien liiton puheenjohtaja Ari Kontiainen arvioi.

Tarkkaa tietoa jousimetsästäjien määrästä ei ole kenelläkään. Kontiainen perustaa arvionsa välinekauppiailta saataviin tietoihin. Liiton jäsenseuroihin on järjestäytynyt osa jousimetsästäjistä.

”Jousimetsästäjistä noin 70 prosenttia metsästää kyselyn mukaan myös muilla aseilla. Pelkästään jousella metsästäviä on vähän”, Kontiainen kertoo.

Nykyisen metsästyslainsäädännön mukaan jousella saa ampua metsäkaurista ja sitä pienempiä riista- ja rauhoittamattomia eläimiä.

Jousimetsästäjät ovat jo vuosia elättäneet toiveita ja viestittäneet maa- ja metsätalousministeriölle, että myös valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeuran ampuminen jousella sallittaisiin.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ammutaan joka vuosi yli miljoona valkohäntäpeuraa tai suurempaa eläintä jousella.

”Lainmuutosesitystä valmistelemme yhdessä Suomen metsästäjäliiton kanssa”, Kontiainen sanoo ja toivoo sen menevän läpi.

Peuraa rihlatulla luotiaseella ampuvalla pitää olla suoritettuna ampumakoe. Jousimetsästykseen kaavaillaan vastaavaa ampumakoetta.

Jousikokeessa ampumamatka olisi 20 metriä, osuma-ala olisi samansuuruinen 23 sentin ympyrä kuin kiväärillä 75 metrin päästä ammuttaessa.

Jousimetsästäjien liitto määritteli vuonna 1993 vapaaehtoisen ampumakokeen, mutta sitä on suoritettu vain vähän.

Nykyisin vastaava taidonnäyte on sisällytetty yhtenä pakollisena rastina metsästysjousella käytäviin ampumakilpailuihin.

Suomalaisten jousimetsästäjien saaliseläimet vaihtelevat metsästäjän koti- ja harrastuspaikan mukaan. Itä-Suomessa saadaan paljon majavia. Jänikset ja sorsat ovat yleisimpiä jousimetsästäjän saaliita.

Yhteinen piirre jousimetsästykselle on saaliin vähyys, jos sitä vertaa ruutiaseella pyytäviin. Jousen kanssa on päästävä saalista tosi lähelle. Senkin jälkeen kaikki on kiinni ampujan taidoista.

REIJO VESTERINEN

Lisätietoa: www.jousimetsastys.fi

Avaa artikkelin PDF