Klapikoneiden kauppa käy kuumana ja koneita voi joutua jonottamaan

Klapiyrittäjä Jani Aho myy koneellisesti kuivattuja koivuklapeja, suosituin mitta on 33-senttinen. Kuva: Petteri Kivimäki

Katkovien ja halkovien klapikoneiden kauppa on käynyt kierroksilla puolitoista vuotta eikä tahti osoita hiipumisen merkkejä. Myyntimäärien ennustetaan tänä vuonna nousevan vuosikymmenen takaisiin ennätyslukemiin.

Konevalmistajien mukaan noususuhdanteesta on kiittäminen korona-aikaa. Aikaa on vietetty aiempaa enemmän siellä missä puuta palaa eli mökeillä ja kakkosasunnoilla.

Kulutustottumusten muutos lienee myös vauhdittanut klapikonekauppaa. Toteutumatta jääneen etelämatkan euroilla mökille tai kaupunkilaismetsänomistajan tilalle on ostettu kone polttopuun tekoon.

Koronakysynnän alla klapikoneiden menekkiin vaikuttaa yhä ammattimaistuva polttopuubisnes.

"Ammattimaisesti klapeja tekevät uusivat koneitaan tiuhaan. Kun koneiden kysyntä on kova, niin koneen voi vaihtaa parin vuoden välein uuteen menettämättä rahojaan. Ei lähes kymmeneen vuoteen ole ollut näin kovaa kysyntää", liiketoimintajohtaja Jori Lammi TP Silvasta sanoo.

TP Silva valmistaa Japa-, Palax- ja Hakki-Pilke-klapikoneita Ylistarossa ja Haapajärvellä.

Klapikoneiden kysyntää vauhdittaa osaltaan energian hinnan nousu ja kylmä alkutalvi.

"Markkinointia ei ole tarvinnut tehdä. Messuilta myimme suoraan kymmenen konetta. Tilauskirjat ovat täynnä ja toimituksissa puolen vuoden jono", lemiläisen Agromaster Oy:n kotimaan myyntivastaava Vesa Pitkäniemi sanoo.

Pelkästään halkomakoneisiin keskittynyt Agromaster valmistaa Pilkemastereita Lemillä Etelä-Karjalassa.

Suomessa on kymmenkunta polttopuukonevalmistajaa, mutta markkina on keskittynyt. Tarkkaa tilastointia ei ole saatavilla, mutta arvioiden mukaan neljä suurinta Japa, Palax, Hakki-Pilke ja Pilkemaster ovat kahmaisseet lähemmäs 90 prosentin siivun kotimaan katkaisevien ja halkaisevien koneiden markkinasta.

Laihoina vuosina myyntimäärät ovat olleet 1 500 koneen luokkaa, mutta nyt kysyntä on pompannut. TP Silvassa ei pidetä mahdottomana, että tänä vuonna Suomen markkinoilla sivuutetaan 3 000 halkomakoneen myynnin rajapyykki.

"Se on täysin mahdollista. Varsinkin ammattikäyttöön tarkoitettujen koneiden kysyntä jatkuu vahvana", Lammi ennustaa.

Lammi uskoo, yhä useampi motti tehdään tulevaisuudessa ammattikoneilla.

"Polttopuiden tekeminen itse ei ole enää samanlainen kunnia-asia kuin joku aika sitten, vaan esimerkiksi mökille ostetaan klapit yhä useammin polttopuuyrittäjältä".

Polttopuun tekemisen ammattimaistuminen näkyy konekaupan rytmissä. Aikaisemmin klapikoneita myytiin eniten parhaaseen halontekoaikaan kevättalvella, mutta ammattilaiset ostavat koneita tasaisesti ympäri vuoden.

Kaupunkilaismetsänomistajat ostavat koneita vuodenajasta riippumatta. Hinattavat mallit ovat löytäneet markkinaraon erityisesti kaupunkilaismetsänomistajista.

"Joka toinen kotimaahan myyty kone on mobiilivetoinen, vientiin menee eniten traktorivetoisia malleja", Pitkäniemi sanoo.

Isoista valmistajista Hakki-Pilke ja Palax ovat luopuneet hinattavista koneista ja jättäneet markkinan Japalle ja Pilkemasterille.

Vientimarkkina on lähes kaikille suomalaisille valmistajille tärkeä, Agromasterin tuotannosta noin puolet menee ulkomaille, muutamilla muilla valmistajilla sitäkin enemmän.

"Norja, Saksa, Ruotsi, Viro, Kanada. Suomalaisilla klapikoneilla on varsinkin Norjan ja Ruotsin markkinoilla hyvä maine, Pitkäniemi sanoo.

Toisaalta Virosta tuodaan siellä valmistettuja klapikoneita Suomeen. Ne ovat usein suunnitellultaan suomalaisia, traktorivetoisia koneita viiltävällä giljotiinikatkaisulla.

Markkinoilla on näkynyt Kaukoidässä valmistettuja sahakäyttöisiä pilkekoneita, joiden rakenne muistuttaa paljon Suomessa kehitettyjä malleja.

"Huhun mukaan suomalaisen pilkekone lähetettiin erääseen halpatuontimaahan. Jonkun ajan kuluttua myyntiin ilmestyi halkoja, jonka rakenne hitsisauman paikkoja myöten oli sama kuin Suomesta lähetetyssä. Tiedä sitten, onko totta vai tarinaa, Pitkäniemi sanoo.

Tarinat kopioiduista koneista ovat tuttuja myös TP-Silvan puolella.

"Eräästä meidän 2000-luvun mallista tehtiin kopio Sloveniassa. Se taisi voittaa siellä paikallisen innovaatiopalkinnon", Lammi naurahtaa.

Hän ei pidä ulkomaista halpatuontia uhkana.

"Sitä on pelätty kymmenen vuotta, mutta varteenotettavia uhkaaja ei ole nähty. Voi tuntua helpolta tehdä polttopuukone, mutta se ei ole sitä. Silloin, kun ovat saaneet vanhan mallin kopioitua, niin omat koneemme ovat kehittyneet hyvinkin jo 10 vuotta eteenpäin", Lammi sanoo.

Pienet hydraulihalkojat ovat poikkeuksetta Kaukoidässä valmistettuja. Suomalainen valmistaja ei pelkää kilpailun ahdistavan suuremmissa koneissa.

"Silloin tällöin tulee halpismerkkejä, mutta ne eivät tunnu saavan jalansijaa. Suomalaista markkinaa on vaikea murtaa", Pitkäniemi sanoo.