Olvassuon erämaasta kaavaillaan soiden näyteikkunaa

Soilla viihtyviä lintulajeja voi nähdä varsinkin pesimäaikaan alkukesällä. Loppukesästä vain kurkien huuto rikkoo hiljaisuuden. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

PUDASJÄRVI (MT)

Olvassuon Kirkaslammen lintutornista avautuu karu, mutta kaunis suomaisema. Eri vihreän ja ruskean sävyistä muodostuvan mosaiikkimaisen suokasvillisuuden keskellä kasvaa harvaa puustoa ja paikoin tiheämpiä metsäsaarekkeita.

Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Eevamaria Harala kertoo, että alkukesällä alueella voi nähdä ja kuulla monia pohjoisten soiden lintulajeja, kuten ääneltään hevosen kavioiden kapsetta muistuttavan jänkäkurpan.

Nyt pesimäkausi on kuitenkin ohi ja suolla on hiljaista. Äänettömyyden rikkoo ainoastaan kauempaa kantautuva kurkien vaimea huuto.

Monimuotoinen aapasuoalue houkuttelee vuosittain muutaman tuhat lintubongaria, retkeilijää ja luonnossa liikkujaa, mutta tulevaisuudessa Olvassuosta kaavaillaan matkailun vetonaulaa.

Olvassuon Natura-alue on yksi neljästä ympäristöministeriön valitsemasta alueesta, jonka soveltumista kansallispuistoksi selvitetään tänä vuonna.

Suoluontoon liittyvää matkailua ei ole Suomessa Haralan mukaan vielä kehitetty riittävästi, ja kosteikkoluonto-kansallispuistoja on vähän.

”Monipuolisen suoluonnon takia Olvassuo sopisi kansallispuistoksi hyvin”, Harala sanoo.

Olvassuolla rajauksena olisi Natura-alue, joka ulottuu kolmen kunnan alueelle. Pudasjärvellä, Utajärvellä ja Puolangalla sijaitseva suoerämaa kuvastaa hyvin Pohjois-Pohjanmaalle ominaista aapasuomaisemaa. Aluetta halkoo Kälväsvaaran Ison Palovaaran harjujakso.

Kaavailtuun 27 000 hehtaarin alueeseen kuuluu lisäksi 6 600 hehtaaria tiukemmin suojeltua luonnonpuistoa harvinaisine koivulettoineen.

Luonnonpuiston suoluontoon voi tutustua muutaman kilometrin pituisella pitkospuureitillä, joka johdattelee Kirkaslammen lintutornille.

Rajoituksetta saa liikkua alueella, joka jää luonnonpuiston ulkopuolelle.

Haralan mukaan kansallispuiston perustamisella on vahva paikallisten asukkaiden tuki ja sen toivotaan tuovan alueelle lisää matkailijoita. Mikäli kansallispuisto perustetaan, tarvitsee Olvassuolle rakentaa uusia retkeilyrakenteita: opasteita, reittejä, teitä.

”Alue halutaan kuitenkin säilyttää erämaamaisena omatoimikohteena, eikä siitä suunnitella suuria massoja houkuttelevaa retkikohdetta”, Harala korostaa.

Suurin ratkaistava kysymys ennen kansallispuiston perustamista on, kuinka käy metsästyksen. Alueella on vahva metsästysperinne ja toistakymmentä metsästysseuraa.

Vaikka paikalliset asukkaat suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti, kaikilta ei varauksetonta tukea tule. Selkeä viesti on ollut, että perinteinen elämänmuoto pitää säilyttää.

”Alueesta ei pidä tehdä museota, vaan sitä pitää voida käyttää niin kuin sitä on aina käytetty”, sanoo kunnan edustajana kansallispuistotyöryhmässä mukana oleva Eero Oinas-Panuma.

Hänellä on Pudasjärven Panuman kylässä porotila, jossa majoitetaan myös luontomatkailijoita. Porotalouteen kansallispuiston perustaminen ei vaikuta, mutta metsästysmatkailuun todennäköisesti.

Eteläisissä kansallispuistoista metsästys on yleensä loppunut puiston perustamisen yhteydessä. Pohjoisessa paikallisten asukkaiden metsästys on säilytetty.

Olvassuolla tilanne on mutkikkaampi. Suoalueen pohjoisissa kunnissa, Pudasjärvellä ja Puolangalla on voimassa niin kutsuttu vapaa metsästysoikeus. Eteläisimmässä kunnassa Utajärvellä tätä oikeutta ei ole.

Vapaalla metsästysoikeudella tarkoitetaan metsästyslain kahdeksannen pykälän sallimaa oikeutta, jolla pohjoisten kuntien asukkailla on lupa metsästää vapaasti valtion mailla oman kotikuntansa alueella.

Haralan mukaan kansallispuiston alueelle haluttaisiin yhtenäinen metsästys käytäntö. Luultavasti vapaan metsästysoikeuden poistaminen veisi tuen kansallispuistolta ja hanke todennäköisesti kaatuisi.

Jos vapaa metsästysoikeus sallittaisiin koko Olvassuon alueella, kansallispuiston eteläosaan kohdistuisi Utajärven kunnasta iso metsästyspaine, Harala toteaa.

Nykyisen kaltainen tilanne taas jättäisi kansallispuistoon kirjavat käytännöt: Utajärvellä vapaa metsästys olisi kiellettyä, pohjoisen kunnissa sallittua. Luonnonpuistossa myös luvanvarainen metsästys on kielletty.

Oinas-Panuman mielestä myös matkailu hyötyy metsästyksestä, sillä moni vierailee alueella nimenomaan metsästyksen takia.

”Varsinkin leivän perässä muualle lähteneille tärkein syy vierailla kotiseudulla on usein metsästys.”

Metsähallitus järjesti keväällä Pudasjärvellä ja Utajärvellä yleisön kuulemistilaisuuksia aiheesta. Kaikkia sidosryhmiä on pyritty kuulemaan ennen kansallispuiston perustamisselvityksen valmistumista.

Metsästyskysymyksen ratkaisemiseksi on väläytelty ainakin Syötteen kansallispuiston mallia, jossa paikallisten asukkaiden lisäksi metsästysoikeus säilyisi ulkopaikkakuntalaisilla, joilla on paikallisen metsästysseuran jäsenyys.

Kansallispuistoselvitys valmistuu syksyllä, jonka jälkeen lopullisen päätöksen puiston perustamisesta tekee ministeriö.

AURA PILKAMA

Avaa artikkelin PDF