Pirkanmaalaiset ottivat rohkeasti kantaa ajankohtaisiin metsäväitteisiin
Tampere (MT)
Kaavoituksella ohjataan liikaa metsien käyttöä. Väite pitää paikkansa, sanoo metsänomistaja Antti Teivaala.
”Kaavoituksesta tehdyt päätökset ovat hyvin epämääräisiä eivätkä tunnu perustuvan mihinkään”, Teivaala kommentoi, kun pirkanmaalaiset metsävaikuttajat kokoontuivat UKK-instituuttiin Tampereelle keskustelemaan alueellisesta metsäohjelmasta viime viikolla.
”Lupia ja piiloverotusta asiakasmaksujen muodossa harrastetaan yhä enemmän. Taloudellinen toiminta vaatii rakenteellisia muutoksia.”
Tampereen ammattikorkeakoulussa metsätaloutta opiskeleva Tero Ruskee esitteli keskustelun pohjaksi 615 pirkanmaalaisen mielipiteitä erilaisiin metsäväittämiin. Väittämä kaavoituksesta oli niiden joukossa.
Mielipiteet oli kerätty internetkyselyllä, jossa vastaaja sai valita, onko väitteen kanssa samaa vai eri mieltä. Lisäksi monet kommentoivat väitteitä sanallisesti.
MTK:n kenttäpäällikkö Markus Nissinen otti kantaa väitteeseen ”metsien suojelu lisää metsätuhoriskiä”.
”Kyllä, mutta hyvin hailakka kyllä. Tutkimus osoittaa, että riskit ovat lisääntyneet hyvin vähän.”
Hän oli samaa mieltä kyselyyn vastanneiden kanssa pakollisesta suojelusta.
”Pakollisilla ohjelmilla aiheutetaan vain vahinkoa. Suojelua pitää tehdä jatkossa vapaaehtoisin keinoin.”
Luonnonvarakeskuksen tutkija Markku Saarinen toivoo, että luontoarvot ja monimuotoisuus huomioidaan talousmetsissä nykyistä paremmin.
”Joskus maastossa näkee suorastaan uskomattomia ratkaisuja esimerkiksi arvokkaiden suoympäristöjen yhteydessä.”
Vastaajista 59 prosenttia oli kuitenkin sitä mieltä, että luontoarvot otetaan riittävästi huomioon metsien käsittelyssä.
Metsäammattilaisten innokkuus ehdottaa erilaisia metsänkäsittelyvaihtoehtoja metsänomistajalle sai Pirkanmaan elykeskuksen ylitarkastajan Auli Suvannon kahden vaiheille.
”Riippuu metsäammattilaisesta, kallistuisin kyllä-puolelle.”
55 prosenttia vastanneista kallistui samaan.
Alueelliset metsäohjelmat (AMO) päätetään ennen vuoden vaihdetta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Pirkanmaan AMO-vastaava Ari Lähteenmäki oli tyytyväinen vastausten määrään.
”Kyllä tämä oli yllätys, lomakausikin oli päällä. Metsäalalla on tärkeää käydä vuoropuhelua, sillä päätökset koskevat monia ihmisryhmiä.”
Suurimpana uhkana metsätaloudelle hän itse pitää joidenkin metsänomistajien välinpitämätöntä suhtautumista metsiinsä. Vain aktiivinen metsien hoito turvaa puuhuollon ja mahdollistaa tehdasinvestoinnit ja saa talouden osaltaan nousuun.
”Metsät pitäisi hoitaa, liittää yhteismetsään tai myydä. Yksityismetsät ovat ratkaisevia metsäalan työpaikkojen syntymisessä.”
Metsäkeskus valmistelee AMO:n ensi vuodeksi. Samaan aikaan se tasapainoilee yhä pienevän budjetin kanssa.
”Rahoitusta on leikattu myös suojelun osalta. Esimerkiksi suojeluohjelma Metson rahoitus saattaa pudota jopa puoleen.”
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
