Koneyrittäjät parantaisivat puunhankinnan tehoa
Hakkuukoneen keskimääräinen vuosityöaika on Suomessa 2 400 tuntia, Etelä-Amerikassa päästään yli 4 000 tunnin.
”Noin iso ero johtuu esimerkiksi kausivaihtelusta”, Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola sanoo.
Jaakkola ottaa kantaa Metsäteho Oy:n toimitusjohtajan Heikki Pajuojan näkemykseen (MT 9.12.). Pajuojan mielestä Suomessa on pohdittava, voidaanko puunkorjuun tehoa lisätä nostamalla hakkuukoneiden vuosityöaikaa.
”Puunkorjuun kalustossa on paljon pääomaa kiinni, siitä olen Pajuojan kanssa täysin samaa mieltä.”
”Totta kai olisi hyvä, jos koneet olisivat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Silloin sijoitetulle pääomalla saataisiin nykyistä parempi tuotto.”
Puunkorjuun tehokkuuden sijasta Jaakkola ottaisi vertailuun puunhankinnan.
”Suomen puunhankinnan tehokkuus on kaukana Etelä-Amerikan tasosta”, hän sanoo.
Suomessa puunkorjuu onnistuu parhaiten talvella.
”Hyvissä talviolosuhteissa hakkuukonetta voidaan ajaa kahdessa ja jopa kolmessa vuorossa.”
Kolmen vuoron tekeminen ympärivuotisesti jää Jaakkolan mukaan haaveeksi.
”Nykyisessä toimintaympäristössä meillä ei päästä ympärivuotisesti edes kahteen vuoroon. Jos talveksi värvättäisiin lisää työntekijöitä, niin mitä he sitten tekisivät, kun töitä ei ole?”
Vuosityöajan nosto edellyttäisi Jaakkolan mukaan puunhankinnan kokonaisuuden pohtimista.
”En epäile hetkeäkään, etteikö löydy yrittäjiä, jotka ajattaisivat koneitaan kolmessa vuorossa. Mutta silloin pitää olla työmaita riittävästi ja ympärivuotisesti.”
Jaakkolan mukaan nykyinen toimintatapa on sopeutettu Suomen sääoloihin.
”Isot ostajat haluavat tuoretta puuta täsmälleen oikean mittaisena ja täsmälleen oikeaan aikaan. Suuria varastoja ei haluta pitää. Tämä johtaa tietyllä tavalla tempoilevaan työtapaan, joka laskee tehokkuutta ja mahdollisuuksia vaikkapa kolmivuorotyöhön.”
Yksittäisen hakkuukoneen tehokkuuden tarkastelu ei hänen mielestään riitä.
”On mietittävä koko jalostusketjua: onko se rakennettu parhaalla mahdollisella tavalla.”
Jaakkola arvioi, että suomalaisen puunkorjuun tuntiteho on huippuluokkaa.
”Tuntitehovertailussa pärjäämme, kun olosuhteet otetaan huomioon.”
Puunkorjuuyritysten liikevaihdosta yli puolet tulee harvennushakkuista.
”Kuinka moni metsänomistaja hyväksyisi mailleen harventajan, joka tekee yövuoroa? Koneissa on toki työvalot, mutta yöllä tehdyn harvennuksen jälki ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin päivävuorolaisen tekemä. Yöllä tehokkuuskin kärsii ja konerikkojen osuus kasvaa.”
ANTTI KANTOLA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
