Lukijalta: Mäntyrannan väitteet kaipaavat täsmennyksiä – Suomen hiilineutraaliustavoitteelta ei vienyt pohjaa puuntuonnin loppuminen Venäjältä

Puujuna lastissaan. Kuvituskuva. Kuva: Mikko Soini

Hannes Mäntyranta esitti kolumnissaan (MT 21.4.) Suomen hiilineutraaliustavoitteen pohjan pudonneen pois Venäjän puuntuonnin loputtua. Kolumnin väitteet vaativat täsmennyksiä.

Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteemme lähtökohtana on saavuttaa ensin EU:n vuoden 2030 maankäyttösektorin tavoitteemme. Reilun nettonielun sijasta Suomen maankäyttösektori on ollut vuosina 2021–2022 nettopäästölähde.

Mäntyrannan mielestä puuston hidastunut kasvu olisi pitänyt pystyä ennakoimaan. Suomen metsästrategia on perustunut uskoon metsien kasvun jatkumisesta ja metsänhoidon tehosta. Tämä on rohkaissut puun lisääntyvään käyttöön jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa.

Nielujen romahdukseen on vaikuttanut myös tekemättömyys maankäyttösektorin päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi ojitetuista suometsistä vapautuu hiilidioksidia yhä enemmän ilmaston lämmetessä.

Ei riitä, jos metsässä kasvu on hiilen poistumaa hieman suurempi. Tarvitaan merkittävää nettohiilensidontaa metsissä, jotta koko maankäyttösektorimme ilmastotavoite toteutuu.

Hakkuiden vähentäminen ei johda siihen, että metsien kasvu ja hiilinielu kuihtuvat. Tutkimustulokset osoittavat päinvastaista, mikä on nähtävissä Metsäbiotalouden tiedepaneelin huhtikuussa julkaistusta raportista.

Venäjän tuontipuun korvaaminen muulla tuontipuulla olisi yksi ratkaisu tehtaiden puutarpeeseen. Ilmastopaneeli on suositellut vain tuontia EU:sta, koska tällainen puu on mukana EU:n ilmastotavoitteissa. Kestäväksi todennetun kaukopuun tuonnin tulisi korvata ainoastaan se osa puunkäyttöämme, jota emme voi saada kotimaasta ja EU:sta.

Suomen hallituksella ei ole suunnitelmaa, kuinka puun käytön ja ilmastotavoitteiden välinen ristiriita ratkaistaan. Suomi yrittää paikata maankäyttösektorin nieluvajettaan jatkossa ostamalla nielu- ja päästöoikeuksia muilta EU-jäsenmailta. Tällä on kuitenkin rajansa ja hintansa.

Suomen ja EU:n hiilineutraaliustavoitteet perustuvat siihen, että päästöt ja nielut ovat yhtä suuret. Ruotsi on samalla määritelmällä hiilineutraali ennen vuotta 2030. Suomen ilmastopolitiikka ei ole siis maailman paras, mutta siitä kannattaa pitää kiinni, jos haluamme varmistaa vihreän siirtymän hyödyt.

Jyri Seppälä

Ilmastopaneelin puheenjohtaja

Professori, Suomen ympäristökeskus

Raisa Mäkipää

Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja

Tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus