Fortum herutti ensimmäiset litrat bioöljyä Joensuussa
JOENSUU (MT)
Fortum ryhtyy jalostamaan Joensuussa pääasiassa ensiharvennuksilta kertyvästä puusta pyrolyysiöljyä, joka korvaa raskasta polttoöljyä energiantuotannossa.
”Teollisessa mittakaavassa bioöljylaitoksemme on laatuaan maailman ensimmäinen”, Fortumin aluejohtaja Timo Partanen kehuu.
Ensi vaiheessa pyrolyysiöljyä poltetaan voimalaitoksissa raskaan polttoöljyn sijasta.
”Pyrolyysiöljy sopii raaka-aineeksi myös vaikkapa liikennepolttoaineisiin tai kemianteollisuuden tuotteisiin”, Partanen sanoo.
Fortum alkaa käyttää pyrolyysiöljyä Joensuun ja Espoon Vermon voimalaitoksilla. Ensimmäinen ulkopuolinen asiakas on Savon Voima, joka ostaa bioöljyä Iisalmen voimalaansa.
Öljy palaa voimalaitoksissa lisäpolttoaineena kulutushuipuissa talven kovimmilla pakkasilla. Se sopii myös teollisuushöyryn tuotantoon.
Pyrolyysiöljy on hapanta. Siksi sen kanssa tekemisissä olevat osat pitää valmistaa haponkestävästä ja ruostumattomasta teräksestä tai muista sopivista materiaaleista.
Bioöljyn tuotanto lisää Fortumin vuosittaista puun käyttöä Joensuussa 220 000 kuutiometriä. Tähän asti Joensuun lämpöä ja sähköä tuottava voimalaitos on polttanut puuta noin 300 000 kuutiometriä vuodessa.
Lisäkäyttö on enimmäkseen ensiharvennuspuuta, joka haketetaan voimalaitosalueella.
Bioöljyn valmistusprosessi on suunniteltu Partasen mukaan niin, että raaka-aineeksi voidaan käyttää yhtä hyvin metsähaketta, sahanpurua tai muita metsäteollisuuden sivutuotteita.
Raaka-ainetta riittää, sillä pyrolyysiöljyä syntyy kaikista puulajeista. Turvekin kävisi, mutta silloin öljy ei täyttäisi enää bioöljyn vaatimuksia.
Pääosan puusta Fortumin Joensuun laitokselle toimittaa Tornator.
”Nyrkkisääntönä voi sanoa, että kymmenestä litrasta haketta syntyy yksi litra bioöljyä”, Partanen kertoo.
Noin 220 000 kiintokuutiometrin sisältämästä 440 000 megawattitunnin energiamäärästä saadaan öljynä talteen 210 000 megawattituntia. Lämpönä energiasta voidaan hyödyntää niin paljon, että koko prosessin hyötysuhde nousee 80 prosenttiin.
Kun tuotanto saadaan viritettyä täyteen vauhtiin, Joensuussa pitäisi valmistua vuosittain bioöljyä 50 000 tonnia.
”Viisi säiliöautollista päivässä”, Partanen sanoo.
Vuosituotanto vastaa yli 10 000 pientalon lämmitystarvetta.
Fortum investoi bioöljylaitokseen ja lämpölaitosten muutoksiin 30 miljoonaa euroa.
Investointitukea se on saanut valtiolta kahdeksan miljoonaa euroa.
Investoinnin arvioidaan synnyttävän Joensuun seudulle uutta 60–70 työpaikkaa.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
