Kaskisten tuhkasta potkuaLänsi-Suomen suometsiin
Tuhkalannoitus sopii vastikään harvennettuihin suometsiin, joissa ajourat ja vesitalous ovat kunnossa. Metsäkeskuksen värväämä urakoitsija levittää Kaskisten sellutehtaan tuhkaametsäkoneeseen asetetun keskipakolevittimen avulla. Mirja Koivisto Kuva: Viestilehtien arkistoKAUHAJOKI (MT)
Kierrätys on päivän sana.
Kaskisten sellutehtaan raunioilla makaa 20 000 tonnia puun kuorten poltossa syntynyttä tuhkaa, jolle Metsä Groupilla ei ole mitään käyttöä. Lisäksi vuonna 2005 käynnistyneeltä kemihierretehtaalta tulee tuhkaa joka vuosi 2 500 tonnia.
Länsi-Suomen suometsissä taas kärsitään fosforin ja kaliumin puutteesta, johon puutuhka on oiva apu.
Suomen metsäkeskus päätti käynnistää lannoituspalvelun, joka kuljettaa tuhkaa Kaskisista Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Satakunnan ja Pirkanmaan alueelle.
Metsänomistaja saa edullista lannoitetta, ja tehdas pääsee itselleen turhasta tuotteesta eroon.
Neljä vuotta sitten eläkkeelle jäänyt kauhajokinen Juhani Vilén innostui ideasta ja päästi viime torstaina runsaan joukon kiinnostuneita seuraamaan näytösluonteista tuhkanlevitystä männikköönsä.
Normaalisti tuhka levitetään talvella, kun maa on roudassa.
Sadan kilometrin säteellä tuhkalannoitus maksaa metsänomistajalle levitettynä noin 250 euroa hehtaarilta.
Kauemmaskin metsäkeskus tuhkaa myy, mutta rahtikustannukset kasvattavat lannoituksen hintaa. Etäisyyden lisäksi hintaan vaikuttavat levitetyn tuhkan määrä sekä matka välivarastolle.
Metsäpalvelupäällikkö Jarmo Sinko metsäkeskuksesta laskee, että sadan kilometrin säteellä on kymmeniä tuhansia hehtaareja ojitettuja turvemaita, jonne tuhkalannoitus sopisi.
”Kuivatuksen täytyy olla kunnossa, muuten lannoituksesta ei ole hyötyä. Ihanteellisinta olisi levittää tuhka muutama viikko harvennushakkuun jälkeen, kun ajourat ovat jäätyneet tiiviiksi ja koviksi”, Sinko toteaa.
Puutuhka sisältää fosforia, kaliumia, booria ja hivenaineita, mutta ei typpeä.
Siksi puutuhkasta ei ole apua kivennäismailla, jossa typpi on kasvun minimitekijä. Lannoitus sopii erityisesti puolukka- ja mustikkaturvekankaille.
”Turvemailla puutuhkalannoitus lisää puuston kasvua keskimäärin kolme kuutiota hehtaaria kohti vuodessa”, tutkija Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta kertoo.
Lisäksi tuhka vaikuttaa pitkään, jopa 50 vuotta. Kemiallisen lannoituksen vaikutusaika on noin 20 vuotta.
Metsäkeskus levittää tuhkaa 4–4,5 tonnia hehtaarille.
”Alle 5 000 kilon hehtaarimäärillä ei ole haitallisia vaikutuksia vesistöihin eikä marjoihin ja sieniin”, Lauhanen sanoo.
Kaskisten tuhka on niin sanottua itsekovettunutta eli jotain rakeistetun ja irtotuhkan väliltä.
”Tuhka ajetaan kuivana ulos kentälle, jossa se kerää kosteutta vuosia”, kiinteistömestari Rauno Mannila Metsä Groupilta kertoo.
Erikokoisiksi paakuiksi tiivistynyt tuhka sinkoaa levittimestä koko ajouran leveydelle. Uhkarohkea valokuvaaja saa väistellä tuhkasadetta.
Metsäkeskus tutkii myös mahdollisuuksia helikopterilevitykseen, joka mahdollistaisi lannoituksen vuodenajasta riippumatta.
Kasvatuslannoituksiin ei saa yhteiskunnalta tukia, minkä vuoksi Jarmo Sinko painottaakin markkinalähtöisyyttä.
”Tuhkalannoitus on yksityismetsänomistajalle kannattavaa.”
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
